Näytetään tekstit, joissa on tunniste Poikien huoneessa. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Poikien huoneessa. Näytä kaikki tekstit

lauantai 9. helmikuuta 2019

Autorata teippaillen


Olen suunnitellut vuosia autotien maalaamista poikien huoneen lattiaan, mutta jahkailuiltani ja pähkäilyiltäni en ole saanut mitään lopulta koskaan aikaan. Muutama erilainen H&M:n pieni automatto meillä on ollut aiemmin tien virkaa toimittamassa, mutta ne eivät ole silti maalaushaaveitani vieneet - vaan lähinnä vain siirtäneet.
Nyt kun markkinoille on tullut autotieteippejä, on päätös ollut helppo toteuttaa minitieverkosto suoraan lattiaan. Joten eräänä joulukuun aamuna pojat löysivätkin kalenterisukistaan yllärinä autotieteippejä, joista sitten teippailtiin hiljattain poikien huoneeseen auto- ja junarata. Tämän pienikokoisen liikennepuiston tekeminen oli todella hauskaa! Ja koska kyseessä on ns. washiteipit, ei tarvitse pelätä etteivätkö teipit lähtisi lattiasta ongelmitta pois jahka rata alkaa kyllästyttää / menee huonoon kuntoon.


Taaimmaisen teipin ostin Tigerista, mutta muut teipit on tilattu Ebayn kautta. En tiedä kauan teipit kestävät lattiassa hyvinä, mutta monen euron satsaushan tämä ei onneksi ollut. Ja teippaamiseen kului aikaakin ehkä vain noin puolisen tuntia, joten homman voi tehdä helposti joskus uudestaankin (jos siltä tuntuu).
Vielä teipit ovat tosiaan pysyneet, vaikka mm. sählymailatkin tilassa viuhtovat lattiaa suht tiheään. Toki joistain saumakohdista meinaa teipin päädyt nousta pystyyn, mutta niitä olen käynyt korjailemassa puikkoliiman avulla - ja se onneksi pitää paremmin päät kiinni kuin teipin alkuperäinen liimaus.

 

Emme suunnitelleet teitä mitenkään vaan lähinnä mentiin teippailtiin sinne minne huvitti ja katkaistiin siinä missä tuntui parhaalta. Teippirullia olisi saanut olla kyllä enemmän, sillä ne loppuivat aika äkkiä - ja ehkä siksi osa teistä jäikin vähän oudon mallisiksi / loppuvat kesken. Lopputulokseen ollaan kyllä hassuista teistä huolimatta oikein tyytyväisiä :). Kyllä tässä mahtuu ajelemaan ihan mukavasti.


Täällä Torniossa kuukauden kestänyt kova pakkasjakso on (*kop-kop-kop*) taakse jäänyttä aikaa - vihdoinkin! Nyt ulkona on enää vajaa -10°C, joten lapset touhuavat sisäpuuhien sijaan väliin pihalla.
Kuopuskin uinuu ulkosalla, joten itse puolestaan käytän ajan hyväksi ja jatkan seuraavaksi siivoushommiin
- ja sitten kyllä leivon ne perheelle luvatut Runebergin tortut, jotka jäivät viikolla tekemättä.

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

lauantai 24. marraskuuta 2018

Aika jo joululle?


Poikien huoneessa norkoilevat edelleen haamut, hämikset ja luurangot paikoillaan. Jostain syystä ne ovat viihtyneet näinkin pitkään halloweenin jälkeen siellä, vaikka taitaisi jo todellakin olla aika hätistellä ne kellariin ja käydä herättelemässä nisset vuorostaan seuraksemme.

Kyntteliköt ja joulutähdet saisi nyt asetella paikoilleen, sillä ovathan päivät jo niin lyhyitä, että lisävaloille olisi kyllä tilausta. Osittain joulua olen jo meille laittanutkin, sillä esimerkiksi kynttilöitä on polteltu päivittäin pitemmän aikaa ja ensimmäiset joulukukatkin ovat jo avanneet kukkansa. Hyasintin hurmaavaa tuoksua olikin jo ikävä ♡. Ei tule kyllä meille joulua ilman sinttejä :).

En tiedä miten paljon yleisesti ihmiset ovat jo tässä vaiheessa joulua laittaneet, mutta itselläni on yleisesti ollut joko ensimmäinen adventti taikka vaihtoehtoisesti 1. joulukuuta sellainen varsinaisen joulunajanaloituksen pvm. Ja nyt kun tarkemmin mietin, niin se aikahan on siis jo viikon päästä(!) Pian saavat lapset myös asettaa joulusukat esille, joihin sitten eräs tonttu käy tuomassa pieniä yllätyksiä päivittäin aina aattoon asti. Näin meillä on toimittu jo vuosikaudet, ja se on ihan ehdottomasti yksi parhaista ja odotetuimmista asioista koko joulussa niin lasten kuin myös omasta mielestäni. Ja iiks(!) tietysti (joku yö) täytyy myös tonttuovi muistaa käydä laittamassa esille, jotta tonttu pääsee lasten kalenterisukkia täyttämään ;).


Luurangolle sanotaan siis nyt vihdoin heipat ja lähdenkin tästä samantien ripustamaan joulutähden ikkunaan vuorostaan. Luulenpa, ettei Pinokkio ja poro taida vastustaa aikeitani. Tai mistä sitä tietää kuinka hyvin ovat tulleet juttuun tuon hurjahkon, luisevan tyypin kanssa... ;D

***
Tällä viikolla sattui kohdalleni jotain hyvin harmillista, joka vaikuttaa nyt bloginkin jatkoon. Järjestelmäkamerani, Canon EOS 70D, otti ja lopetti aivan yllättäen toimintansa. Ensin näyttö säröili, sitten jumi kokonaan, jonka jälkeen ei suostunut ottamaan kuvaa - ja lopulta ei enää käynnistynytkään. Olen ollut varsin surullinen asiasta, sillä melko tutuiksihan sitä oli ehtinyt kameran kanssa tulla. Olen myös ehkä hiukan järkyttynyt miten niin arvokas laite tekee noin. Toki rungolla oli ikää jo 5 vuotta, mutta se ei pitäisi olla laadukkaalla tuotteella ikä eikä mikään(!). Suurinta huolta toki tässä nyt tekee se, etten ole ollenkaan varma milloin meillä on varaa ostaa uusi. Hinta kun on helposti nelinumeroinen...

Mutta ei kai tässä auta isommin murehtia. Jos vain valoa riittää, koitan jotenkin räpsiä edes kännykällä tänne meidän joulunajan tunnelmapaloja. Ja onhan onneksi veronpalautuksia vähän tulossa (toki niistä jo tuhlattiin osa eilen BlackFridaynä *tähän kohtaan se apinaemoji, jolla kädet silmien edessä*), ja onpahan lottokin piiiiiitkästä aikaa vetämässä, joten mistä sitä tietää mitä tässä vielä tapahtuu :D.
Haleja sinne ruudun toiselle puolelle ja ihanaa joulunalusaikaa!
Ja jos minusta ei ala kuulumaan, niin alkakaahan keräilemään kolehtia ;D (eh-eh)

perjantai 2. marraskuuta 2018

Hhhhhhhalloween!


On meidän perheen lempijuhlan aika(!) Tai jos ei ihan lempi, niin ainakin juhla on hyvin tasoissa joulun kanssa meidän pojilta kysyttäessä ;).
Pojat ovat ihan innoissaan kaikenlaisista kammotuksista ja hirvityksistä, joten ainakin meidän mielestä on oikeinkin kiva, että tämä juhla rantautui tänne meille Suomeenkin pysyvästi. Ja hyvää juhlassa on myös se, että se katkaisee tätä pitkää, pimeää syksyä mukavasti ennen joulua.


Vuosien varrella teematavaraa (vai sanoisinko ihan halloweenkrääsää, eh) on jo aika mukavasti kertynyt meille. Luurankoja, pääkalloja, kummituksia ja hämähäkkejä riittää lähes joka tilaan ihan ulkokuistilta lähtien - ja kurpitsalyhtyjen valossa on mukava tunnelmoida päivästä iltaan.
Vaikka koristeita onkin aika paljon, koitan nekin laittaa meille esille jollain tapaa hallitusti ettei menisi ihan överiksi. Ja varsinkin poikien huoneeseen pienet hirvitykset sulautuvatkin aika kivuttomasti :D.

Eteisessä meillä on pari pattereilla toimivaa aavetta, jotka käynnistyvät kosketuksesta taikka kovemmasta äänestä pelottelemaan ja meuhkaamaan. Kuopus ei ole ollut moisista otuksista moksiskaan vaan nauraa vain niiden punaisten silmien välkyttämiselle ja riehumiselle. Ja vaikka toiseksi nuorin meillä niiden välittömään läheisyyteen varoo eksymästä (ainakin pimeällä), yritti minut kuitenkin saada kaupasta ostamaan sellaisen aikuisen ihmisen kokoisen hurjan viikatemiehen - joka toki myös välkytteli silmiään, käänteli päätään ja pelotteli kovaan ääneen. 
Huh-hei! Mutta joo, ostamatta tosiaan jäi - ainakin vielä tänä vuonna :D. 
Olishan sellainen toisaalta aika pähee ulkokuistilla vieraita vastaanottamassa - taikka käännyttämässä, hehee.


Tänään katoimme 5-vuotiaan kanssa yllätykseksi koulusta tulijoille pienet halloweenkemut. Vaikka koulussa oli päivän aikana ollutkin jotain omaa juhlimista teemaan liittyen ja huomennakin on luvassa yhdet halloweensynttäribileet, oli kiva laittaa meille kotiinkin ostetut halloweenherkut esille hiukan "juhlallisemmin".

Nyt saunan kautta katsomaan The Nightmare Before Christmas 💀. 
Ja vaikka se kaiketi onkin varsinaisesti jouluelokuva, on meillä kuitenkin tullut perinteeksi katsoa Halloween-kaupungin asukkaiden touhuiluja aina tähän väliin vuodesta. Leffa toimiikin hyvin ajatusten siirtämiseen seuraavaksi pikkuhiljaa kohti joulujuttuja ;)

Hurrrrjaa viikonloppua!

perjantai 2. maaliskuuta 2018

Muutoksen tuulia


Poikiemme huoneessa on jo reilun 1,5 vuotta ollut kerrossänky, josta vasta alapeti on ollut käytössä (- keskimmäisellä pojallamme). Veljeksistä vanhimmalla puolestaan on siis ollut tähän saakka oma erillinen sänky, sillä ei ole siitä vielä malttanut luopua.
Tilanteeseen on mahdollisesti nyt kuitenkin tulossa muutosta, sillä poika sai Joulupukilta kauan haaveilemansa legokaapin (eli kaapin legorakennelmilleen ja joka on tähän asti odotellut varastossa), jonka haluaisi vihdoin saada käyttöön. Aika vanhasta sängystä luopumiseen on siis tullut, jotta kaappi saadaan huoneeseen mahtumaan. Legokaappi ei kuitenkaan sovi suoraan sängyn paikalle, joten muutoksia on takuulla järjestykseen luvassa. Kovasti olenkin raapinut päätäni uutta järjestystä pohtiessani, sillä huone ei totisesti ole helpoin sisustettava kolmen oviaukon ja kahden ikkunan vuoksi - - eikä meidän vanhempien siellä vielä majaileva suuri vaatekaappimmekaan auta asiaa kyllä yhtään...


Poikien huone on ollut siis paljon mietteissä ja muutoksen tuulia ilmassa. Fb-kirppikseltä haalin meille kaksi uutta hyllyä, jotka molemmat päätyivät poikien huoneeseen. Toinen hyllyistä itse asiassa näkyikin jo edellisessä postauksessani. Koska talviloma on vihdoin käsillä, aikaa ehkä riittää vihdoin pienelle (tai isommallekin) rymsteeraukselle.
 
Lomaviikolle emme ole suunnitelleet mitään isompaa. Ajatuksena on, että koitetaan keksiä edullisia pikkujuttuja ja tehdä hiukan arjesta poikkeavia mukavia asioita. Päällimmäisinä toiveina lapsilla on ollut päästä elokuviin katsomaan DisneyPIXARin uusinta Coco-leffaa ja käydä esimerkiksi kiinalaisessa lounaalla. Haaveissa on kuulema myös herkutella donitseilla jonakin päivänä ja hiihtämäänkin pitää päästä tietysti laavulle makkaranpaistoon :). Huomenna kuitenkin lähdetään Rovaniemelle synttärijuhlille ja ehkäpä ensi viikolla myös reissataan Ouluun päiväksi.
Mielellämme otamme vastaan lisää ideoita kivalle tekemiselle 🐼.
 
Ihanaa alkavaa viikonloppua
ja lomaa heille, joilla sellainen on!
 ❤

tiistai 27. helmikuuta 2018

J niin kuin järjestys, S niin kuin säilytys


Joka uuden vuoden alussa minuun iskee jonkinlainen puhdistaumisvimma - liittyen usein terveellisempiin elämäntapoihin, mutta aina myös kodin läpikäymiseen ja järjestämiseen. Koti onkin ollut enemmän ja vähemmän myllättynä koko alkuvuoden, kun olen käynyt kaappeja lävitse ja etsinyt turhia tavaroita kirppikselle myyntiin.

Mitä parhaimpaan rakoon tuli myös tarjous Orthex Groupilta, ja yhteistyömme saikin jatkoa tänä vuonna SmartStore™ Colour -säilytyslaatikoiden saralla. Olin äärimmäisen ilahtunut, sillä juuri kannellisista säilytyslaatikoista meillä olikin huutava pula.


Tässä kuussa myyntiin tulleet uutuusvärit saivat minut ihastumaan(!) :D Ovathan ne ihan hurjan kauniita ja sopivat meille väriensä puolesta todella hyvin. Poikien huoneeseen väreistä harmaa ja akvamariini sopivatkin ihan täydellisesti. Mukavasti saimme pikkutavarat lajiteltua sopivankokoisiin laatikoihin - eikä kansien ansiosta kaikkia leluja tule niin helposti leviteltyä enää lattioille yhtä aikaa. On kyllä harvinaista, että jätän muovisia laatikoita näkösälle, mutta nämä sopivat niin hyvin sisustukseen, että ovat kyllä ihan ilo silmälle. Dymolla näpyttelin vielä tekstit joka laatikkoon, jotta tavarat löytävät oikeaan laatikkoonsa vielä helpommin.


Lastenvaatteitakin olen käynyt urakalla lävitse; osa säilöön ja osa kiertoon. Tytön vaatteet lähtevät kaikki menemään eteenpäin, mutta poikien vaatteita on järkevää säästää aina pienemmälle veljelle tulevaisuuteen. Yhteen 32 litran laatikkoon mahtui juuri hyvin aina kahden koon vaatteet (esim. 74-80cm). Avonaisissa laatikoissa onkin keskimmäisen poitsun pieneksi käyneet kauniisti järjestyksessä kuopusta varten sekä taaemmissa bokseissa veljistä vanhimman vaatteita puolestaan keskimmäiselle odottamassa. Ennen vaatteet olivat vain Ikea-kasseissa mytyssä sikin sokin, joten muutos parempaan on merkittävän suuri.

 Kannelliset säilytyslaatikot ovat meille muutenkin ihan ehdottomia, sillä meillä ei ole mitään kuivaa ja lämmintä säilytystilaa, joten kellarin säilöön kaiken on mentävä kunnollisissa kannellisissa muovilaatikoissa.


Roosan väriset laatikot olivat tyttärelleni hyvin mieluiset. Laatikot vetävät kaiken pienen tavaran, jotka aiemmin ovat olleet säilytettyinä vähän niin ja näin. Nyt petsien, ponien, Monster High -nukkejen, hamahelmien, nukenvaatteiden jne. säilytys on ratkaistu toimivasti - eikä voitaisi olla tyytyväisempiä! Tyttö on muutenkin lähes konmarittanut huoneensa, joten tämä laatikkoratkaisu oli enää loppusilaus urakalle. Nyt neidin tavarat ovat niin ikään kunnolla järjestyksessä, mutta myös pupujen pikkuhampailta suojassa :D.


On kyllä ihana ja vapauttava tunne, kun tavarat ovat järjestyksessä ♡.
Lämmin kiitos Orthexille näistä kauniista ja niin tarpeellisista laatikoista.

maanantai 30. tammikuuta 2017

Väriläiskä


Viikonloppuna ehdin hiukan kuvailemaan (pitkästä aikaa!). Tuntuu, että valoisa aika on pidentynyt hurjasti kuukauden alusta - ja toki pidentynythän se jonkin verran onkin. Ja miten erityisen ihanaa onkin kunnon valossa kuvata! Kuvien laatu on suorastaan hyvä jopa omasta mielestäni :D. Olen superiloinen, että vuoden pimein aika on taas selätetty. Tervetuloa kevät ja valoisuus!


Poikien huoneen hauska väriläiskä on vanha paripulpetti, joka odotteli navetassa ulkovarastossamme muutaman vuoden ennen sisälle pääsyä. Viime vuonna loppukesästä, kun päätimme luopua isosta makkaristamme/työtilastamme, saimme pojille vihdoin oman huoneen ja paripulpetillekin sen kauan kaivatun tilan. Pulpetin turkoosi väri on suorastaan herkullinen, eikä sitä hennonnut lähteä muuttamaan. Pulpetin kannet puolestaan olivat alunperin räikeän punaoranssit, mutta kalkkimaalilla (ja vahalla) ne käsittelin huoneeseen sopivammaksi. Pulpetin sisältä löytyvät pikkutouhuajien piirustusvälineet ja värityskirjat sekä palapelit. 

Tässä huoneessa asustaa tosiaan 7- ja 3-vuotiaat poikamme, joista nuorempi majailee kerrossängyn alapedissä - ekaluokkalaisemme puolestaan nukkuu vielä vanhassa sängyssään. [Kuvia siitä muun muassa täällä.] Poika ei hennonnut vielä omasta sängystään luopua, mutta onneksi huone on sen verran tilava, että ainakin toistaiseksi voi se vielä siellä olla.
Poliisiauto on kuopuksen päristelymenopeli ja poliisikypärän ostin Lontoon tuliaisena suosittuun poliisi- ja rosvoleikkiin. Täytyy todeta etten muista nähneeni niin suuria, kirkkaita ja onnentäyteisiä silmiä, kun pieni kypärän ensi kerran näki ♥. Eli kyllä oli mieluinen tuliainen!

 Ja niin kello lähenee jo puolta yötä. Yöpuu kutsuu ✩.
Värikästä tammikuun viimeistä!

sunnuntai 11. joulukuuta 2016

Joulunajan valot & värit


Koska pidän kovin valosta ja vaaleudesta, on näin joulukuussa vuoden pimeimpänä aikana usein hankalaa jo pelkkä oleminenkin (kuvaamisesta puhumattakaan ). Kun päivä toviksi nykyisin valkenee, nautinkin kahta suuremmin tuosta hetkestä.

Pimeys tekee kaikesta - niin väreistä kuin olosta(ni) - usein hiukan tunkkaisen ja synkän. Vaikkakin toki rakastan kynttilöiden tuomaa tunnelmaa pimeinä iltoina, en silti tunne oloani kovinkaan energiseksi.
Luonnonvalo ja lumenvalkeat maisemat taikovat päiväsaikaan sisätiloihin näin talvisin sellaisen hetkellisen raikkauden, josta ei voi muuta kuin nauttia täysin siemauksin. Päivän valoisin hetki on se, josta tuntee imevänsä kaiken mahdollisen irti, jotta taas jaksaa loppuvuorokauden pimeän ajan.


Valon myötä myös muun muassa poikien huone ja suloiset kirkkaanpunaiset sekä turkoosinsiniset yksityiskohdat heräävät ilahduttavasti eloon.
Nämä kyseiset värit yhdistettynä valkoiseen ovat muuten aivan ihastuttavan raikkaita ja ilahduttavat juuri nyt erityisesti!

Lehtikuusen oksiin olen kovin ihastunut ja olenkin myös aiemmin käyttänyt kyseistä joulukuusen korvaajaa lastenhuoneessa.  
(Kuvia mm. parin vuoden takaa täällä.)
Tähän karuun puuhun sopivat nimenomaan värikkäät ja hauskat koristeet, joita aseteltiinkin lasten kanssa roikkumaan oksille monia.
Ehkä juuri tässä paljaassa puussa viehättääkin se, kun ihastuttavat koristeet saavat siinä pääroolin.
Ja onhan tämä puu ihanasti kevyempi versio perinteisestä kuusesta(!) 
[ Pikkuinen hiiri tökättiin tukkeeksi estämään oksan liikkuminen väljässä pullonsuussa. ]


Joulusukkiin on joulukuun jokaisena päivänä yön aikana ilmestynyt jotain mukavaa,
 ja nyt jälleen sukat odottelevat tonttua tuomaan huomiseksi pieniä yllätyksiään.

Ja vaikka pääosin nämä vuorokaudet ovatkin pimeitä, ei päivien tarvitse olla synkkiä :D.
Onneksi meillä on joulukuu ja joulunajan ihanat ilahduttavat valot, värit ja muut asiat.
Nautitaan niistä ❤.

sunnuntai 30. lokakuuta 2016

Halloweentunnelmia


Viime viikonlopun synttäreiden juhliminen otti osansa ja nyt ollaankin tänä viikonloppuna sitten ihan vain oltu ja rentoiltu. 
Lapset ovat katsoneet elokuvaa ja herkuteltu ollaan erilaisilla halloweennamuilla.
Itse lukaisin pitkästä aikaa oikean kirjan (applause!) ja tänään aamusella räpsin (rohkeasti käsivaralla!) muutaman tunnelmaotoksen talteen tämän vuoden halloweenkoristeluistamme.
Aamulla muuten venyttiin pitkään sängyssä ja nautittiin ylimääräisestä tunnista. Kummasti tuntui päivä pitemmältä(!)  
vaikka noin muuten olenkin sitä mieltä, että kellonsiirroista voitaisiin jo luopua...
Kävimme myös tänään vanhempieni luona päivällisellä. Kiitos
Voisi kyllä todeta, että oikeinkin mukava viikonloppu meillä takana;
ei mitään järkevää aikaansaamista tosin, mutta sitä vastoin ihanaa, rauhallista ja tärkeää yhdessäoloaikaa.

 
Täytyy todeta, että tämä halloween on kyllä just eikä melkein tosi kiva juhla tähän vuodenaikaan.
Varsinkin juuri nyt tähän väliin, kun syksy on niin pitkä ja pimeä ja jouluunkin on vielä lähes kaksi kuukautta aikaa.
Joulun odottaminen on usein tuntunut kovin raskaalta, joten tämä älllötysten ja kammotusten juhla mukavasti katkaisee odotusta ;).
Meillä ainakin halloween uppoaa lapsiin kuin häkä! Kaikenmaailman hirvitykset kun on varsinkin poikiemme mielestä suunnilleen parasta maailmassa. Ja eipä tämäkään äiti valita somistaa ja sisustaa kotia hauskoilla teemaan sopivilla jutuilla - ja niitähän riittää nykyisin kaupassa kuin kaupassa. Hauskaa onkin huomata miten halloween on lisääntynyt vuosi vuodelta kaupoissa ja yleensäkin sen juhlinta joka puolella ( - blogit ja Instagram pursuavat toinen toistaan tunnelmallisempia halloweenkuvia!).


Halloweenin juhlinta ei meidän perheellä kuitenkaan ole ihan vielä ohitse (ei ehkä edes ihan malteta oottaa ensi viikonlopun tapahtumia!) ja saavat nyt koristeetkin vielä tovin jatkaa esilläolemistaan lasten iloksi. 
Meillä ei ainakaan ihan vielä ole aika joulullekaan ;) - vaikka ensimmäiset glögit onkin keitetty ja tortut syöty. (HUPS!)

Halloween on siis löytänyt hyvinkin meidän perheen suosioon - eikä varmasti loppua ihan heti lähivuosina näy(!)
Toivottavasti muuallakin tykätään tästä juhlasta samoin kuin meillä.

Ihanaa alkavaa uutta viikkoa!
~ Happy Halloween ~ 

torstai 6. lokakuuta 2016

Pala poikien valtakuntaa


Huonekalut poikien uudessa yhteisessä huoneessa alkavat olemaan suunnilleen kohdillaan, 
ja varsinainen sisustuskin alkaa muotoutumaan pikkuhiljaa. Jee!
Tästä huoneen kohdasta tykkään muuten tällä hetkellä ylivoimaisesti eniten, ja siksipä esittelenkin juuri tätä nyt näin ensimmäisenä. Tässä keskimmäisen sängyn luona on värejä ja tavaroita aika mukavassa suhteessa ja omaan silmääni näkymä on tavoitellun harmoninen.
(Eihän uskoisi, että sängynalus on täynnä rekkoja ja traktoreita? Mahtis näköeste nuo legolaatikot!)
Toisin kuin muualla huoneessa sitten tavaraa tuntuu olevan paljon (liikaakin) ja menee varmasti vielä tovi, että saadaan kaikki mukavasti paikoilleen.


Seinien maalausta olisi luvassa jossain vaiheessa - kunhan löydän aikaa ja sen usein kadoksissa olevan INSPIRAATION! :D
Toki seinien sävykin täytyisi miettiä uudestaan, että onko se uusi ja nimenomaan paremman sävyinen harmaa vai sittenkin valkoinen(?) Tai joku muu, mikä(?) Ja mitä tehdään tapettitehosteseinälle huoneen toisessa päädyssä... 
Liian monta päätöstä pieneen päähän, joten nyt ei sovi hoppuilla ;D.  
(Hyvä toisaalta, kun ei sitä inspistäkään tunnu niin vain löytyvän...)
Seinät huutavat tyhjyyttään, ja tauluja sekä hyllyjä olisikin paljon ripustettavaksi asti valmiina. Järkevintä olisi kuitenkin varmasti hoitaa maalaustyöt pois alta, mutta luulen (itseni tuntien) etten (jaksa odottaa!) malta olla lyömättä niitä seinään ensin. :D


Tosi kiva poikien huone meillä kuitenkin on muodostumassa
- ja eniten juuri olen onnellinen pikkumiesten puolesta, kun saavat nyt isossa huoneessa touhuta ja telmiä! Onhan tätä jo odotettukin :).

Mailegin supersöpö susi (kuvassa yllä) on sopivasti ajankohtaisissa kamppeissa karvalakkinsa ja kaulahuivinsa kanssa;
raikkaat ja niin kovin kauniit pakkasaamut ovat todellakin nyt täällä(!)
Ihana lokakuu.