perjantai 18. syyskuuta 2015

BFF


Virkkuukoukku seuranani on tullut istuttua muutamatkin illat viime aikoina.
Totoro on meidän perheen lasten yksi suosikeista ja netistä löysinkin hyvän (engl.kielisen) virkkausohjeen pieneen hahmoon.
[Mallin on suunnitellut  LucyRavenscar.]
Aloitin kokeilemalla ensimmäisen hahmon tällaisella pienellä vaaleanpunaisella yksilöllä ja ajatuksissa olisi nyt siis virkata isompi harmaa toveri.


Pirum Parum Päärynöitä olen myös ihaillut monessa niin ulkomaisessa kuin kotimaisessakin käsityöblogissa. Nyt lähes samalta istumalta pikku-Totoron kanssa kokeilin sitten sellaistakin. Ongelmaksi muodostui etten löytänyt mistään suoraa ohjetta pieneen päärynään, joten tämä kaveri tuli ihan omasta päästä tyylillä "virkkaa-pura-virkkaa".

Näistä kaveruksista tuli kyllä melko somat.
Best Friends Forever


Täällä meillä Torniossa on tänään hyvin harmaata ja satelee oikein kunnolla.
Harmaus vaikuttaa sisälläkin eikä oikein kuvausvaloa meinaa tarpeeksi riittää.
Tänä aamuna oli jotenkin niinkin synkkää, että tuli ihan joulukuisen aamun olo. Tunne ei kuitenkaan toisaalta ollut yhtään huono ;).

Lenkkeilyt ja ulkopuuhat saavat suosiolla jäädä tältä päivältä.
Sadepäivä houkuttelee tarttumaan virkkuukoukkuun - enkä taidakaan laittaa hanttiin yhtään.

Eilen haettiin lasten kanssa irtokarkkeja isot pussit eräästä Haaparannan tukkumyymälästä, joten huomiseksi on luvassa melko makoisa lauantai :D. Sateetkaan eivät haittaa.

Mukavaa viikonloppua!

tiistai 15. syyskuuta 2015

Hän on ♥


Instagramissa seuraajilleni vilautinkin uutta armastamme tässä hiljattain. 
Häntä, joka ei jää muuten niin vaaleassa pirtissämme huomaamatta kyllä keneltäkään.
Hauskaa miten aiemmin silmiin pompannut tumma Hektar-lamppu himmenee nyt uuden tulokkaan rinnalla :D. 
Hiukan olin epävarma miten tämä 'tumma möykky' meille istuisi, mutta varmaankin lopulta paremmin kuin hyvin. 
Toki hetkihän meni silmän tottuessa toiseen ;).
Tämä piano on nyt siis se, josta jo heinäkuussa mainitsin. Elokuussa hänet sitten lopulta meille haettiin.
Suuret kiitokset vielä rakkaalle isälleni, sedälleni sekä mieheni ystävälle, jotka urheasti saitte mieheni kanssa tämän aarteen turvallisesti kotiimme tuotua.


Paikalliseen lukioon hankittiin uusi piano ja minulle tarjoutui mahdollisuus ostaa tämä vanha sieltä pois. Hiukan on osumaa toinen ottanut vuosien saatossa, mutta meitä se ei haittaa. Täytyy sanoa, että tämä komistus istuu meille oikein hyvin juuri sellaisenaan kuin onkin (naarmuineen ja kolhuineen).
Hiukan mulla huvitti, kun rehtori pahoitteli pianon kuntoa ja suositteli minua paklaamaan ja maalaamaan sen uusiksi. Naurahdin vain hänelle, että juuri tällaista elämää nähnyttä tyyppiä olemme etsineetkin :D. Juuri tällainen symppis vanhus meille kotiin sopiikin ♥.
Pianojakkara puolestaan saa tosin kyllä jonkinlaista pientä tuunausta osakseen. Vanha punainen nahkariekale siitä jo istuinosasta miehen kanssa irti revittiin.


Itse olen soittanut pianoa lapsesta lähtien ja pianonkaipuu omaan kotiin onkin ollut suuri.
Hiljaisia vuosia on ollut soittamisen kanssa ihan liian monta, mutta onneksi nyt on aika ja mahdollisuus korjata sekin asia.
En muistanutkaan miten hauskaa ja rentouttavaa soittaminen voi olla. En voi sanoa olevani mikään huippusoittaja, mutta kunhan soittelen omaksi ja lasteni iloksi. Nyt vain täytyisi keksiä mistä saisin lisää nuotteja. Tabletillekin niitä olisi varmasti näppärä ladata.

Lasten kanssa ollaan ihan hiukan päästy alkuun soittamisessa - ja toivoisinkin heidän myös oppivan edes hiukan jotain.
Olisi mahtavaa löytää vielä täältä kyliltä joku soitto-ope :).
Sopivasti mulla oli kaunista kirjainkuvioista washiteippiä laatikossa ja sillä sitten merkkailtiin/nimettiin koskettimet lapsille helpotukseksi.  
(Toki nuottienlukutaito on vielä ihan alkutekijöissään...)


Tällä pianolla on soitettu/säestetty lukion juhlien laulut vuosien ajan, mutta tästä edespäin piano soi meillä täällä Lumimäellä
- toki yleisömäärä on hivenen pienempi :D.
Ensi keväänä odottelen, että vuosikausien kokemuksesta Suvivirsi soi kuin itsestään ;).

Toivon kovin, että pianovanhus viettäisi mukavat eläkepäivänsä täällä meillä meidän kanssamme.

maanantai 7. syyskuuta 2015

Juuri sopiva


Päivät kuluvat ja kuukin ehti jo vaihtumaan. Lasten kanssa ollaan touhuiltu monenmoista pientä kivaa lähiaikoina. Lauantaina esimerkiksi piipahdettiin Cittarin lastenpäivillä - lähinnä hakemassa ilmaiset ilmapallot, kasvomaalaus neidille ja edullisia irtokarkkeja. En tiedä muista lapsista, mutta meän lapset nauttivat suuresti ihan tällaisestakin pienestä erilaisesta kauppareissusta ;).

 Muro-osastolta löydettiin näitä peltisiä rasioita kaupanpäällisinä Kellogs-murojen ostajille. Rasia on juuri sopivan kokoinen ja täydellisen värinen pienimmäisen leikkinurkkauksen keittiöön. Saa nähdä kuinka kauan tämä kestää hyvänä herran käsittelyssä. Täytynee varmaankin hiukan suojella suloista purkkia ja pitää sitä aina välillä ylähyllyllä ihan vain koristeena. Tai kunnes pikkumies alkaa olemaan hiukan hellävaraisempi...


Lauantai meillä jatkui vielä niinkin mukavissa merkeissä kuin lasten leffaillalla ystäväperheen luona. Olihan meillä kivaa! Lapset nauttivat elokuvaherkkuineen olostaan ja mammat saivat höpötellä rauhassa keittiössä omien herkkujensa ääressä :D. Illan yksi kohokohta ja erilainen elämys lapsille oli, kun pyöräilimme kotiin (n. 15 minuutin matkan) pimeällä - toki kuitenkin katuvalojen valaisemalla pyörätiellä. En edes muista milloin olemme olleet pimeän aikaan liikkeellä lasten kanssa pyöräillen (jos koskaan), joten tämä oli lasten mielestä oikeinkin erityisen hauska ja jännäkin kokemus. Täällä Lapissa kun oikeastaan syksyllä on ainoa mahdollisuus pyöräillä pimeän aikaan, eikä juuri iltaisin tule lasten kanssa liikuttua ulkona.


Leikkikeittiökin (Ikea) joutui muuten keväällä lopulta maalisudin alle. Jotenkin se vaalea puu ei meille istunut kuitenkaan, vaikka kovin yritin siitä alkuperäisessä kuosissaan pitää. Ajatuksena olisi DC-Fix:illä tms. tuunata taso-osa - siis jos löydän jonkin kivan mieleisen. Musta marmorikuvio voisi olla aika kiva(?) Selvää kuitenkin on, että jonkin tummemman/suojaavamman pinnan taso kuitenkin tarvitsee.

Ah, kunpa tässä kohtaa pirttiä voisi olla aina näin siistiä! ;) Mutta millainen keittiö se tämäkin olisi, jos välillä ei olisi niitä ruoanlaittosotkuja ja tiskejä lojumassa(?) :D Tai yleensä leikkinurkkaus, jossa ei joutuisi varomaan joka askeleella astumasta legopalikan päälle...
 
ILOISTA VIIKON JATKOA!