maanantai 18. marraskuuta 2019

Niiiin kaivattu ulko-oviremppa!

Kaupallinen yhteistyö: JELD-WEN.


120-vuotias kotimme on kaivannut uutta tiivistä ulko-ovea koko asumisaikamme - tai varmasti jo vuosia ennen meitä. Edellinen ovi oli peräisin ehkä noin 60-luvulta, joten uusi ovi nykyaikaisine ovitekniikoineen oli enemmän kuin tervetullutta. Vaikka ovi teknisin termein olisi huipputasoa, vanhanajan hengestä emme halunneet tinkiä: olihan uuden ulko-oven sovittava myös ulkonäöllisesti vanhaan taloomme.

JELD-WENin ovimallisto ihastutti heti alkuun ja varsinkin Advance-valikoiman Classic-mallisto sykähdytti klassisella muotoilullaan. Ja koska kovin helppoa ei uusien ulko-ovien valinta aina ole, on JELD-WENin Door Designer -sovellus oiva apu ovivalintaa helpottamaan. Appi on äärimmäisen helppokäyttöinen ja sillä saa erinomaisen kuvan siitä millainen uusi ovi tulisi paikallaan näyttämään. Sovelluksen avulla voi kokeilla laajasta valikoimasta erilaisia ovia eri väreissä ja näin löytää omaan kotiin juuri sen parhaan mahdollisen ulko-oven.


Classic C1881 W48 -oveen rakastuin ensisilmäyksellä.
Ja juuri sopivasti kyseiseen oveen onkin haettu suunnitteluinspiraatiota 1800-luvun lopun arkkitehtuurista, joten sopivampi se ei tähän meidän vuonna 1899 rakennettuun taloon melkein voisi olla. Oven muotokieli huokuu sellaista arvokasta ja tyylikästä tunnelmaa, jota niin kovin haimme sen ulkonäöltä - olematta kuitenkaan tyyliimme liian pramea.
Meille oli myös ehdotonta, että ovi on ikkunallinen pimeän eteisemme vuoksi, joten senkin puolesta kyseinen malli oli täydellinen meille.
Oven kaunis huurrettu Dekor-lasi on aivan ihastuttava!
 
Kokeilimme sovelluksella toki monia muitakin vaihtoehtoja, jotta tekisimme ovimallista varmasti oikean päätöksen. Aina vain kuitenkin palasin ensi-ihastukseeni - ja en kyllä valintaani tyytyväisempi voisi olla! ♡ Lopulta ainoastaan värinvalinta tuotti harmaita hiuksia... Päädyin kuitenkin pääoven osalta tuttuun ja turvalliseen valkoiseen, vaikka harmaa tai esimerkiksi mustakin olisi ollut aika mahtava(!)

Vanha ulko-ovi oli niin vetävä, että se jopa jäätyi aina pakkasilla sisäpuolelle asti. Oviremppa-aikaa ei ole juurikaan ikävä (jaiks!).

 Valitsimme oveemme lämpöeristetyn Arctic-rakenteen, sillä talvi täällä pohjoisessa on yleensä melkoisen hyinen ja pakkasasteet usein hyvin korkeat. Arctic-rakenteinen ovi on jopa 2cm paksumpi kuin normaali.
 

Oven molemmille puolin ostimme myös samanpituiset ikkunat tuomaan pimeään tilaan lisävaloa. Ja koska uusi ovi asennettiin alemmas kuin aiempi, jouduimme hiukan ongelmiin listojen suhteen. Ongelma kuitenkin lopulta koitui ikään kuin onneksemme, sillä listoista rakentamastamme ovikruunusta tuli upea viimeistely koko komeudelle. Koko muutos on eteisessämme todella suuri ja äärimmäisen onnistunut.
Ja voi sitä onnea miten upeasti uusi ovi pelaa vanhaan verrattuna!
Jopa äänestä nauttii sen naksahtaessa kuin liukuen kiinni. Ihan parasta.



Rakenteellisena uutuutena taloon tuli myös toinen ulko-ovi, joka toi meille arkeen suuren helpotuksen niin kutsutun arkieteisen myötä. Pääeteinen meillä on keskellä kodin ns. pääkulkureittiä, joten uusi sivueteinen tuo toivottua järjestystä ja vaikuttaa hyvin positiivisesti myös kodin yleisilmeeseen. Arkieteisen myötä lapset saavat nyt myös märät ulkovaatteensa suoraan kuivumaan kylpyhuoneeseen, joka siis sijaitsee tämän uuden sivueteisemme vieressä. Myös ulkosaunalle meno helpottui, kun ulos pääsee nyt ihan kylppärin vierestä.

Ennen tätä nykyistä eteiskäyttöä tämä pieni tila on ehtinyt toimia muun muassa työhuoneena, makkarina ja kodinhoitohuoneena.
Nyt kun uusi ovi on paikallaan tuntuu kuin se olisi siinä aina ollut(!)


Tähän ulko-oveen valitsimme 2-värimaalauksen:
ulko-puolelle musta talon pariovien ja mustan peltikaton mukaan
ja sisäpuolelle valkoinen pinta sopimaan pääulko-oveen.
Koska energiatehokkuus on tärkeää, päätimme myös tähän oveen ottaa Arctic-rakenteen. JELD-WEN pitääkin selvästi ekologisuutta arvossa, sillä ihan uutuutena heiltä löytyy nyt myös entistä parempi puukuiturakenteinen ECO-ovimallisto.


*Ovista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.*

torstai 7. marraskuuta 2019

Peter Rabbit Birthday


Voiko olla juhlavampaa tapaa palata blogin pariin pitkän tauon jälkeen kuin jatkaa aiheella 'juhlat'!(?)
Ei ehkä - ainakaan minusta :). Juhlat aina inspiroivat minua ja on sekä ihanaa että tärkeää saada taltioida pala niiden tunnelmaa myös tänne blogiini. Eikä nämä kemut olleet ihan mitkä tahansa kestit, vaan pienten poikiemme tärkeä päivä eli heidän 2- ja 6-vuotisyhteissynttärinsä.
Näitä syntymäpäiviä juhlimme eräänä kauniin aurinkoisena lokakuisena sunnuntaina pari viikkoa takaperin.

Pienimmäisemme on suuri pupujen ystävä: hän nukkuu useampi pupu kainalossaan ja siskon kanejakin hoitaa lähes päivittäin varsin innokkaasti, mutta hyvin hellästi. Ja koska Beatrix Potterin hurmaava eläinmaailma on ollut rakas niin itselleni kuin lapsillemme, oli luontevaa valita poikien synttäreille puputeema, mutta tarkentaa sitä vielä hitusen juuri Petteri Kaniinilla ystävineen.


Kookossuklaapallerot ostin, mutta suklaapikkuleivät leivoimme itse.
Kookossuklaaleivosten eläinkoristeet ovat netistä tulostettuja kuvia, jotka on liimattu cocktailtikkuihin.
Yksinkertainen pieni asia tekee teemaan paljon.
Pikkuleipiin puolestaan taiteili tyttäreni sokerimassasta koristeeksi porkkanoita, ja niihin naatit hän leikkasi tuoretillistä. Hiukan huvittuneena katselin keksejä juhlailtana: alkuun niin rehevät naatit olivat nahistuneet ja kuivahtaneet päivän aikana ihan olemattomiin :D.



Tein juhliin ihan perinteisen täytekakun aprikoosihillo-, vadelma-, persikkatäyttein. Päälle (ja vähän sisälle myös) levitin rahkakermaa. Pupukorvat taittelin rautalangasta, johon kiedoin tuoretta timjamia koristeeksi. Kakku jäi ulkonäöltään ehkä hivenen yksinkertaiseksi pelkillä "korvilla", joten tein vielä valkeasta sokerimassasta siihen päälle kukkasia - jättäen kakun silti koristeidensa suhteen melko maltillisen näköiseksi.
Simple but beautiful.



Tarjolla oli (täytekakun ja leivonnaisten lisäksi) tuttuun tapaan anopin leipomia savulohi- ja kinkkupasteijoita sekä pullaa, mutakakkua, omenapaistosta, erilaisia karkkeja ja sipsejä sekä äitini tekemä salaatti & kastike.

Simppelit pahvimukitkin saivat teemaan sopiviksi koristeikseen pienet töpöhännät pumpulipalloista.

Mukaan jokainen pikkuvieras sai pupumaisena kiitoksena oman pussin papanoita - onneksi ovat melko maukkaita sellaisia :D.


 Kyllä on suurta onnea saada olla juuri tällaisten hurmaavien nuorten herrojen äiti.
Ja iloa tuottaa aina myös saada järjestää näitä hauskoja synttärijuhlia.

Juhlajutuilla jatketaan taas piakkoin, sillä tuore 6-vuotias eskarilaisemme sai pitää lisäksi ihan ensimmäiset kaverisynttärinsä 
omalla humoristisen hauskalla teemallaan
- ja niiltä kemuilta ei muuten vauhtia ja naurua puuttunut(!)

***

Täällä koitan juuri toipua nielurisaleikkauksesta. Näin viikon jälkeen alkaa olo olla jo melko turhautunut kipuun ja niin kovin vähäruokaisuuteen. Jäätelökin jo ajatuksena hiukan etoo. Lämpimät ruoat ja juomat ovat kiellettyjen listalla, ja arvatkaa kuinka näinä koleina pakkaspäivinä tekisi mieli kuumaa teetä?! Toipumista on kuitenkin jäljellä vähintään vielä toinen moinen seitsemän päivän periodi, mutta ei tässä oikein auta muu kuin jaksaa taistella ja odottaa ajan kulumista :D.

Haleja jokaiselle, joka tänne blogiini tiensä vielä löysi.
Oli ilo palata ♡.