torstai 9. marraskuuta 2017

Juhlat kammotusten keskellä


Viime lauantain pyhäinpäivänä juhlimme täyden kympin tytärtämme ja pojistamme nelivuotiasta.
Joka vuosi lokakuun lopussa lapset tahtovat tietysti kaivaa kaikki mahdolliset halloweenjutut esille, joten näppärästi menimme myös lokakuun sankareidemme synttärijuhlat samassa hengessä samoin koristein. Oma aikani kuluukin nyt enemmän ja vähemmän pienimmän herramme seurassa, joten tällainen järjestely tällä kertaa sopi oikeinkin mainiosti. Eikä 10-vuotiaalle juhlateemat taida enää niin tärkeitä ollakaan, ja 4-vuotiaallemme puolestaan juhlat ällötyksillä ja kammotuksilla taisi ollakin juuri se sopivin teema :D.


"Hautausmaa"kakun kokosin todella simppelisti kahdesta kääretorttupohjasta, kermarahkasta sekä persikan ja banaanin paloista. Hautakivi-, käärme- ja hämiskoristeet muotoiltiin mustasta sokerimassasta pari päivää aiemmin kuivumaan. Valmiit koristeet olikin sitten helppo vain nostaa kakun päälle ennen tarjoilua. Anoppi auttoi herkuissa tuttuun tapaansa ja toi tarjolle juhlapöytään leipomiaan lohipasteijoita sekä pullakranssin. Valmiit cocktailtikkukoristeet niihin löytyivät Tokmannilta.


Suurin osa tarjolla olevista herkuista hankittiin suoraan kaupoista - vain siis täytekakun ja omenapaistoksen tein itse. Satsumoita koristelin tussilla halloweenhenkeen ja Lidlistä ostettiin teemanmukaiset vaahtokarkit ja vampyyrihammasnamut. Haamukuvioiset sipsit löytyivät puolestaan Tokmannilta. Ihanat pikkusiskoni tarjoutuivat tekemään juhliin haamumuffineja, jotka oli kuorrutettu herkullisella salmiakkikermalla.


Lapsetkin pääsivät osallistumaan aiempaa enemmän valmisteluihin ja olikin ilo huomata miten moneen heistä olikin apua juhlien järjestämisessä ♥. Isommat lapset auttoivat siivoamisen lisäksi muun muassa leipomisessa, tarjottavien esillelaitossa ja kattauksessa. Lisäksi tyttäreni askarteli pikkuväelle vieraslahjoiksi haamutikkareita.

Kuvien otolla tuli hivenen kiirus ja räpsinkin ne sitten ihan käsivaralta. Useampi vieraskin oli jo saapunut tuolloin, joten laajemmat kuvat jäivät nyt vähäisiksi. Oikein mukavat ja mieluisat kekkerit olivat - ja mietinkin miksei mennä joka vuosi samalla teemalla(!) ;). Suuret kiitokset jokaiselle mukanaolleelle juhlijalle. Oli ilo nähdä miten moni oli pukeutunutkin teemahenkeen, pus!

Nyt riisutaan halloween pois, ja katse kääntyykin pikkuhiljaa jo kohti joulua. Ihan vielä emme kuitenkaan kaiva nissejä esille, sillä joulukuun alussa on tarkoitus juhlia vielä yhdet kemut ennen varsinaisia joulukoristeluja. Pienen miehemme tärkeä päivä nimittäin lähestyy ja kastejuhlaa ollaankin jo alettu pikkuhiljaa ideoimaan. Eli siis juhlaa juhlan perään - ja sehän sopii meille kyllä! :)

keskiviikko 1. marraskuuta 2017

Little Star ★


Vihdoin ja viimein pääsin koneelle jakamaan myös tänne ilouutisen syntyneestä pienokaisestamme. Instagramin puolella tuli kerrottua uutinen pikkuherramme saapumisesta maailmaan suht tuoreeltaan, mutta täällä blogin puolella asiat tahtovat aina ottaa oman aikansa.

Pojallamme alkaa olemaan ihan juuri ikää jo kolmisen viikkoa(!) Enkä edes voi ymmärtää miten aika on lentänyt näin nopeaa. 
 Vauva on hyvin luontevasti sujahtanut perheeseen ja elämään noin muutenkin mukaan. Kiitollisia kyllä todella ollaan siitä miten mukavasti kaikki on mennyt. Synnytys oli nopea ja voisi jopa sanoa, että helppo. Olen toipunut hyvin ja loppuraskauden tuskaiset iskiasvaivat ja turvotus ovat vihdoin historiaa. Tähän asti vauva on pääasiassa vain syönyt ja nukkunut, joten kuluneet pari viikkoa ovat olleet ihanan rauhaisat. Nukuttukin jopa ollaan ihan mukiinmenevästi.


Pehmoinen lasku vauvaelämän alulle oli myös, kun isommilla lapsilla alkoi juuri sopivasti syyslomaviikko kotiutuessamme synnäriltä. Isosisarukset ovat ottaneet vauvan todella hyvin vastaan, vaikkakin esikoisellamme oli hetki nieleskelemistä asiassa, että saikin kolmannen pikkuveljen :D. Tämä nuorin herramme on lapsistamme selkeästi vaalein ja vähähiuksisin, mutta muuten täysin tuttu jatke sisarussarjaamme.
 Kaikin puolin siis täydellinen ja niin ihana ♡.
Päivät täyttyvät hellimisestä, silittelystä, halailusta ja suukottelusta sekä pienten kasvojen ihailusta. Melkoista onnen- ja rakkaudentäyteistä aikaa siis elellään kaikin puolin - ja elämä onkin nyt todellista vauvakuplaa.

 

Olen iloinen, että kehtomme pääsi vielä käyttöön. Suloista tuhinaa sieltä onkin kuunneltu(!) Kehto on sen verran suurta kokoa, joten jalkopäähän mahtui koristetyynykin :D. Little star -tyyny on H&M Homen mallistoa.

***
Nyt lokakuun lopussa täytti lapsistamme kaksi (esikoinen ja toiseksi nuorin) vuosia, joten tuoreita sankareitamme onkin sitten tarkoitus juhlia ensi viikonloppuna ajankohtaisesti halloweenhenkeen. Erikseen emme alkaneet teemaa synttärijuhlille miettimään tänä vuonna ja tarjoiluissakin taidetaan mennä vielä aiempaakin helpomman kautta.

Mukavaa marraskuun alkua toivottelen kaikille!
Täällä uusi kuu aloitetaankin kirpsakalla pakkaskelillä (-14), hrrrr.

tiistai 10. lokakuuta 2017

Ruusuisia unia


Kun tein omaan makuusoppeemme unisiepparin, toivoi tyttäreni heti itselleen omaansa, kun kuuli mitä varten siepparit yleensä ovat.
Toki hän kyseenalaisti varsinaisen ajatuksen (eli painajaisten sieppaamisen), ja kerroinkin, että teho on varmasti jokaisen omissa pääteltävissä 
/ miten itse asiaan uskoo.


Tyttö suunnitteli oitis oman siepparinsa ja siitähän tuli toki vaaleanpunainen. Aikas söpöläinen! 
Ehkä tällaisen siepparin avulla näkee sitten niitä ruusuisia unia ;).
Tämä pieni versio siepparista valmistui lähes yhdeltä istumalta eli melko näppärästi.
Siepparin tein samoin kuin isommankin; eli virkkasin ensin pienen liinan, jonka kiinnitin langalla kiinteillä ympärivirkattuun rautalankakehykseen.


☆☆☆☆☆

Kiitos kaikille ihanille onnitteluista ja tsempeistä edelliseen postaukseen!
Täällä ollaan vielä yhtenä pakettina. Laskettu aika ohitettiin eilen, joten nyt alkaa varsinainen  o d o t u s.
Vauvanvaatteet on pesty, hoitopöytä varusteltu ja sänky pedattu eli kutakuinkin valmiita oltaisiin! ♥

Ihanaa viikon jatkoa!

sunnuntai 1. lokakuuta 2017

Mysteeripakkaus


Reilu viikko sitten meillä juhlittiin yllätyskestejä - jotka olivat kuin olivatkin tarkoitettu minulle!
Lahjaksi kaikki rakkaat olivat koonneet minulle tällaisen ihan huikean mysteeripakkauksen.


Näistä kuvista voinee siis heti jo päätellä mitä siis juhlittiin ja totta se on: me saadaan pian vauva ja kemut olivat tietysti babyshowerit! ♡
Yllätyskutsuilla minua hellittiin pedi- ja manikyyrillä, sain suloiset ja ihanan lämpöiset tossut (- unohtuivat kuvista!), herkuttelimme kaikella mahdollisella hyvällä syötävällä - sekä pienimuotoisia leikkejäkin olivat rakkaat keksineet juhliin.
Vieraani arvuuttelivat tulevan pienokaisemme sukupuolta sekä muita tärkeitä tietoja syntymäpäivästä syntymäpainoon. Mielenkiinnolla jään odottamaan kuka veikkasi ja mitä lähimmin oikein! Jokainen pääsi myös arvaamaan langanmitalla masuni ympärysmitan 
- ja siinä kyllä liioittelivat todella paljon! :D
Itse taas puolestani olin ihan surkea tunnistamaan erilaisten vauvansoseiden makuja. Eihän ne oikein maistu millekään! ;) 
Tai joo, kyllä ne maistuvat: kaikki samalle tärkkelykselle, heh :D.


Ihastuttavaan, kalkkimaalein tuunattuun matkalaukkuun koottu äitiys/vauvapakkaus sisälsi kaikkea suloista ja tarpeellista.
Ihan huiput ovat muun muassa nämä "Mommy Survival Kit & Spa and Pampering" -purkit. Sisältöinä on monenmoista oivaltavaa; hemmottelevaa ja herkullista. Mitäpä muuta näin äitinä kaipaisi!? :)


Vaipoista koottu kukkakimppu oli ihan loistava idea! Ikinä ennen en ole moiseen törmännyt. Kaivattua vaihtelua vaippakakulle :).
 Ja koska sukupuolta ei tiedä kukaan (emme ole kenestäkään lapsestamme asiaa etukäteen selvittäneet)
on vaatteiden/asusteiden värimaailma juuri sopiva - on tulokas sitten poika taikka tyttö.
Nykymaailman termein voisi sanoa, että kaikki on juuri oikeanlaista maailmaan saapuvalle 'henkilölle'.
 Todella kauniita ja meidän tyylisiä juttuja laukku pullollaan:
tähtivalo, päiväpeitto, virkatut korit, käsisaippua ja -rasva, tuoksukynttilä, harsot... Kaikki!
 

Olen ollut niin ymmyrkäisenä onnesta kuin kiitollisuudestakin sekaisin kaikkien ihanien asioiden kanssa. 
Lahjoihin on selkeästi käytetty paljon aikaa ja ajatusta. Olette huikeita!
 Suurkiiitos siis vielä jokaiselle mukanaolleelle (pikkusiskot, äiti & ystävät) koko yllätyksestä tarjoiluineen ja lahjoineen. En varmaan juhlissa saanut häkellykseltäni kaikkia edes tarpeeksi kiitettyä(!) Ja jos joku, mikä oli vieläkin enemmän kaivattua, oli seura ja mukava höpöttely kaikkien kanssa. Ihan parasta.
Halit jokaiselle.


Ihan juuri starttaakin rv39, joten enää ei ole pitkästi siihen hetkeen, kun tämä masunmallinenkin mysteeripakettimme "avautuu" 
ja ratkeaa kenet sieltä saamme vihdoin syliimme ♥.

Ihanaa alkavaa viikkoa!
Meillä se on yllättävänkin odottava tällä kertaa ;).

lauantai 30. syyskuuta 2017

Pala pohjoista kauneutta


Jos toukokuussa reissasin kolmen siskoni ja isämme kanssa upeissa maisemissa Etelä-Euroopassa, ei heinäkuun lopun matka pohjoisimmassa Euroopassa siskojeni ja äitimme kanssa juuri maisemien puolesta jäänyt jälkeen. Vaikka itse ajomatkat Suomen puolen Lapissa olivat pääasiassa hyvin puuduttavaa metsämaisemaa, löytyi ilahduttavan monia kauniita paikkoja matkan varrelta kuitenkin. Norjan puoli toki on sitten jylhine vuorimaisemineen taas asia erikseen ;).
 

Matkamme oli melko lyhyt (aikataulusopivuuksien vuoksi), ja se kestikin vain kolme päivää ja kaksi yötä. Reissuun lähdimme autolla Torniosta Rovaniemen ja Sodankylän kautta läpi Ivalon ja lopulta Inariin mökkimajoittumaan ensimmäiseksi yöksi Inarinjärven rannalle. Järvi oli auringonlaskun aikaan huikaisevan näyttävä! Rohkeat siskoni ja äitini uskaltautuivat jopa uimaan melkoisen viileään veteen.

Matkaa jatkettiin heti aamulla kohti Utsjokea, jossa vierailimme ensimmäisenä kirkkotuvilla (hiukan ennen itse Utsjokea). Kuvista näkeekin kuinka todella idyllisen kaunis paikka on, jossa kannattaa edes nopeasti pysähtyä. Paikka sijaitsee näppärästi päätien varrella. Meille pysähdys oli todellakin melko pikainen mäkäräisten vuoksi...

 
Matkaa jatkettiin Nuorgamin kautta suoraan yli rajan Norjaan, josta olimme etukäteen valinneet Tanan kautta kulkevan reitin Berlevågin kalastajakylään. (Tanassa suosittelen lämpimästi piipahtamaan Tana Gull og Sølvsmie -hopeapajassa!) Berlevågin kylä sijaitsee lähes suoraan ylöspäin pohjoisimmassa sopukassa Jäämeren rannalla. Muitakin kohteita olisi ollut päiväreissullemme, mutta Berlevågin reitille päädyimme sekä näppärimmän ajomatkan että maisemasuositusten ansiosta. Eivätkä maisemat totisesti pettäneet!


Lammas karitsansa kanssa vei kyllä sydämen ♡. Nälkähän ei kysy aikaa! ;) Kallioseinämää liuskekiviröykkiöineen ihailtiin kymmenien kilometrien ajan ja muutama kivi keräiltiin matkamuistoina mukaankin.
Tie kulki pääosin merenrantaa myöten, ja se oli kiehtovasti todella mutkitteleva tunnettuun Norjan tyyliin. 

Jos lähtiessämme Utsjoelta oli lämpöasteita parhaimmillaan peräti +23, saapuessamme hyvin sumuiseen Berlevågiin näytti auton mittari enää hiukan reilua +10 astetta. Berlevågin pienen, ja etten sanoisi jopa aavemaisen hiljaisen, kylän kiersimme autolla ja pysähdyimme ainoastaan ruokakauppaan. Suut auki katselimme ja kuuntelimme loputtomien lokkiparvien meluista elämää talojen katoilla. Ilman kalanhaju oli lähes käsinkosketeltava. Uuh. Kokemus tästä kaikesta oli kuitenkin todella erityinen ja mieleenpainuva ;).



Autoreitin varrella (lähellä Kongsfjordia) pysähdyimme Jäämeren rannalle ihailemaan kaunista hiekkarantaa simpukoineen ja hienoine kivineen. Satapäinen porotokkakin sattumalta päätyi samoihin maisemiin kanssamme, jonka etenemistä sumun keskeltä koitimme seurata. Jos hellettä olisi riittänyt noille korkeuksille asti, olisi helposti voinut ajatella olevansa jossain eteläisemmässäkin Euroopassa. Upeita paikkoja on kyllä koko Pohjois-Norja(kin) täynnä ja mieluusti palaisin vastaaviin maisemiin pian uudestaan ♥.


Jo menomatkalla bongasimme matkan varrelta (läheltä Tanaa - vähän sen jälkeen) maailman suloisimman - ja kenties myös pienimmän kirkon sekä hautausmaan, jotka sijaitsivat suunnilleen keskellä 'ei mitään'. (Paluumatkalla pysähdyimme taltioimaan kuviin tämän viehättävän alueen.) Taustalla siintävät hulppeat vuorimaisemat tekivät paikasta erityisen täydellisen. Voisin melkein todeta, että onnelliset he, jotka sieltä saavat viimeisen leposijan ♥.

Toisen yön vietimme isossa mökissä Nuorgamissa upealla Tenojoki-näkymällä (ylempi kuva). Ja aamulla jatkoimme jälleen matkaamme kohti eteläisempää Lappia, jota ennen vielä kiipesimme (- autolla tosin, haa!) Utsjoella sijaitsevalle näköalapaikalle. Niiden maisemanautintojen (ja noin miljoonan mäkäräisen pureman) jälkeen olikin mukava hypätä autoon istumaan kotimatkalle - tuntien ajaksi.


Ihana irtiotto arjesta oli tuo pieni reissumme huikaisevien luontomaisemien parissa. 
Kiitän suuresti äitiämme matkasta ja siskoja takuuhyvästä seurasta!
Haleja.

Nyt on matkapostaukset postailtu tältä erää - ainakin tälle vuodelle. Vuosi on ollutkin normaalia reissurikkaampi, eikä nyt ihan hetkeen olekaan matkoja luvassa. Jatketaan siis tuttuun tapaan jutuista Lumimäellä ♡.