keskiviikko 20. helmikuuta 2019

Vintin vierasnurkkaus


Vintiltä meillä alkaa pikkuhiljaa löytämään valmiitakin kohtia; melko voittajafiilis :). Makkarin lisäksi vierasnurkkaus on valmistunut ja onpahan yövieraitakin meillä ollut täällä jo useampia ilonamme. On kyllä ihan parhautta, kun on nyt vihdoin tilaa majoittaa ystäviä ja sukua muuallakin kuin pirtin lattialla patjoilla(!) Luulen, että myös yövieraat kiittävät ;). Vierassänky (oma vanha, ylimääräiseksi jäänyt) sijaitsee vintin työhuoneessa, jossa muuten onkin melkolailla sisustuspuuhat vielä aika pahoin vaiheessa. Odotan kyllä jo kovin, että koko työhuone saadaan täyteen käyttöönsä.

[ Juliste on tilattu Deseniolta ja suuuuuuren paimentolaismaton hankin BlackFridayn alesta Ellokselta.
Tyynynpäälliset: H&M sekä paikallinen sisustusliike Mielitietty. Viltti Ruotsin puolelta Rustasta. ]


Täällä riehuu mahdoton pohjoistuuli puskien kaiken irtolumen liikkeelle. Aamulla kotitielle olikin puhuri ajattanut yön aikana melkoiset vallit, mutta niin vain puskin niistä autolla ongelmitta lävitse :). Heh.

Mies on ollut jälleen työreissulla, mutta onneksi muutama rakas ystävä on käynyt minua ilahduttamassa läsnäolollaan viikon aikana.
Viikonlopuksi saan mieheni takaisin ja lauantaille on heti luvassa mukavaa yhteistä illanviettoa → ystävien tuparit. 
On tainnutkin jälleen vierähtää muutama vuosi, kun olemme ihan kahdestaan päässeet liikenteeseen 
-- joten aika malttamattomana iltaa odotamme. (Ei paineita P&L! Hehe.)

Tänään kuitenkin vielä elellään arkea ja illaksi on jälleen tuttuun tapaan harrastuksiin kuskailua.
Onnea on tänään myös valmis ruoka = kalakeitto, joka odottelee anoppilassa syöjiään. Parhautta ♡.

Ihanaa viikon jatkoa!

lauantai 9. helmikuuta 2019

Autorata teippaillen


Olen suunnitellut vuosia autotien maalaamista poikien huoneen lattiaan, mutta jahkailuiltani ja pähkäilyiltäni en ole saanut mitään lopulta koskaan aikaan. Muutama erilainen H&M:n pieni automatto meillä on ollut aiemmin tien virkaa toimittamassa, mutta ne eivät ole silti maalaushaaveitani vieneet - vaan lähinnä vain siirtäneet.
Nyt kun markkinoille on tullut autotieteippejä, on päätös ollut helppo toteuttaa minitieverkosto suoraan lattiaan. Joten eräänä joulukuun aamuna pojat löysivätkin kalenterisukistaan yllärinä autotieteippejä, joista sitten teippailtiin hiljattain poikien huoneeseen auto- ja junarata. Tämän pienikokoisen liikennepuiston tekeminen oli todella hauskaa! Ja koska kyseessä on ns. washiteipit, ei tarvitse pelätä etteivätkö teipit lähtisi lattiasta ongelmitta pois jahka rata alkaa kyllästyttää / menee huonoon kuntoon.


Taaimmaisen teipin ostin Tigerista, mutta muut teipit on tilattu Ebayn kautta. En tiedä kauan teipit kestävät lattiassa hyvinä, mutta monen euron satsaushan tämä ei onneksi ollut. Ja teippaamiseen kului aikaakin ehkä vain noin puolisen tuntia, joten homman voi tehdä helposti joskus uudestaankin (jos siltä tuntuu).
Vielä teipit ovat tosiaan pysyneet, vaikka mm. sählymailatkin tilassa viuhtovat lattiaa suht tiheään. Toki joistain saumakohdista meinaa teipin päädyt nousta pystyyn, mutta niitä olen käynyt korjailemassa puikkoliiman avulla - ja se onneksi pitää paremmin päät kiinni kuin teipin alkuperäinen liimaus.

 

Emme suunnitelleet teitä mitenkään vaan lähinnä mentiin teippailtiin sinne minne huvitti ja katkaistiin siinä missä tuntui parhaalta. Teippirullia olisi saanut olla kyllä enemmän, sillä ne loppuivat aika äkkiä - ja ehkä siksi osa teistä jäikin vähän oudon mallisiksi / loppuvat kesken. Lopputulokseen ollaan kyllä hassuista teistä huolimatta oikein tyytyväisiä :). Kyllä tässä mahtuu ajelemaan ihan mukavasti.


Täällä Torniossa kuukauden kestänyt kova pakkasjakso on (*kop-kop-kop*) taakse jäänyttä aikaa - vihdoinkin! Nyt ulkona on enää vajaa -10°C, joten lapset touhuavat sisäpuuhien sijaan väliin pihalla.
Kuopuskin uinuu ulkosalla, joten itse puolestaan käytän ajan hyväksi ja jatkan seuraavaksi siivoushommiin
- ja sitten kyllä leivon ne perheelle luvatut Runebergin tortut, jotka jäivät viikolla tekemättä.

Ihanaa viikonlopun jatkoa!

sunnuntai 27. tammikuuta 2019

Pakkaspäivien kuulaus


Hyvää uutta vuotta ja mukavaa tammikuuta - joka tosin onneksi vetelee jo lopultakin(!) viimeisiä päiviään. Jos puhelimen ja tietokoneen kalenterit eivät näyttäisi tälle päivälle merkintää 27. tammikuuta, voisin vannoa, että elämme ehkä jo jotain 49. päivää...

Vuosi on meillä aloitettu monien touhujen parissa. Remppahommiin tartuttiin lähes välittömästi jahka vuodenvaihteen aikaiset yövieraat painoivat oven takanaan kiinni. Haastoin myös itseni käymään koko repertuaarini käsityö(ompelu/virkkaus/maalaus/piirustus/nukkekoti/askartelu/jne.)tarpeistostani lävitse ja järjestämään kaiken yhteen lipastoon (joka toki on melko suuri, mutta kuitenkin). Tehtävä on kuitenkin hiljattain osoittautunut erästä leffaa lainatakseni 'mission impossible':ksi. Hyvästä yrityksestä voin kuitenkin taputtaa itseäni olalle :) ja ovatpahan kamat nyt kuitenkin täysin läpikäyty ja järjestetty. Pari kivaa katseenkestävää säilytysarkkua tai isompaa kannellista laatikkoa kun vain löytäisi jostain, niin homma olisi sillä selvä. Sitä myöten myös yläkerran työhuonekin alkaisi pikkuhiljaa muotoutua mukavaksi, toimivaksi tilaksi.


Pakkasmittari on näyttänyt keskilämpötilana -25°C viimeisen parin viikon ajan, joten päivät ovat pyörineet lähinnä talonlämmityspuuhien ympärillä. Ulkona ei ole isommin viihdytty ja siellä on käytykin oikeastaan vain viemässä roskia, hakemassa postia ja polttopuita (jos autolle ja takaisin -juoksuja ei lasketa). Tammikuisista päivistä on nautittu siis melkolailla ainoastaan sisältä käsin kauniita maisemia ikkunoista ihaillen. Talvipäivien kuulaus tulvii onneksi ihanasti sisään asti, ja pakkaspäivien tunnelma on myös selvästi löytänyt paikkansa sisältä sisustuksessa ja sen sävyissä. Vielä vuorokauden valoisa aika on kuitenkin ainakin täällä Lapissa kovin lyhyt, joten tunnelmavalot ja kynttilät palavat edelleen päivittäin lohtuna viileisiin ja pimeisiin iltoihin.


Tämä kylmä ja pimeä sydäntalven aika tuntuu lähes väistämättä laittavan mielen ahtaalle ja miettimään elämää (ja kaikkea siihen liittyvää) monilta eri suunnilta. Viime syksy oli meillä monesta murheesta täynnä, mutta lisäksi myös yhtä surkeiden sattumusten sarjaa ja siten raskas. Väkisinkin tälle vuodelle toivoisi hiukan keveämpiä harmia ja huolia - ja eritoten kaipaa sellaista sisäistä rauhaa ja voimaa. Onneksi ensi viikon lopulla jo käännetään kalenteri helmikuulle ja alkava kevättalvi tuo tullessaan enemmän aurinkoa ja sitä myöten itselleni myös kaivattua energiaa. Huomaan kaipaavani valoa, ja oma tehokkuuteni tuntuukin olevan hyvin riippuvainen siitä. Kevään varrelle on paljon suunnitelmia, mutta niiden(kin) kanssa edetään pikkuhiljaa, sillä nyt nautitaan elämästä pääasiassa pienimmäisemme tahtiin. Päivän yhteiset hetket - ne jaetut naurut ja ilot - ovat se todellinen arjen kantava voima, josta en voi muuta kuin olla kovin kiitollinen ja onnellinen .

[ Pieni kuvausassistenttini kurottelemassa pöydältä palkintorusinoitaan ;) ]

Ihanaa kuun loppua
& lämpöä pakkaspäiviin!

sunnuntai 23. joulukuuta 2018

Jouluterkut Lumimäeltä


Joulukuu meillä on mennyt aikalailla samoin kuin aiempina vuosinakin. Perinteisiä joulupuuhia on tehty ja jotain aina olen koittanut instankin puolella vilautella. Nyt ollaan ihan jouluaaton kynnyksellä ja harmittelen miten tämä joulukuu tuntuu joka vuosi menevän aivan liian nopeasti. Ihania joulupuuhia kun on niin monta(!) ettei kaikkea ehdi tehdä kunnolla ajan kanssa - ja jotkut asiat vain jäävät kokonaan kuten korttien teko jälleen... Myös kunnon joulusiivous jäi tekemättä tänä(kin) vuonna :D - eikä se edes oikeastaan haittaa.

Remonttihommat ovat pitäneet vapaa-ajan vähissä. Vintti etenee edelleen tasaisen hiljaiseen tahtiin ja uusimpana remonttikohteena meillä on ulko-ovien uusinta - ja kyseessä ei ole vain pääovemme vaihto vaan uutena muutoksena saimme toisen ulko-oven taloomme (jee!). Ovista tulossa paremmin juttua myöhemmin, jahka valmista saamme. Nyt pakkaset jarruttavat projektia - ulkona kun on nytkin -26!


Hiljaista on täällä blogissa totisesti ollut. Pimeä aika ja kamerattomuus ovat vieneet kyllä innon - ja muutenkin tämä aika vuodesta on niin kiireistä. Mutta nyt(!) - nyt on uusi kamera. Sain sen ihan muutama päivä sitten mieheltäni - hänen ja vanhempiensa yhteisenä joululahjana meille. Sain lahjan nyt näin etukäteen, jotta ehtisin ottamaan edes muutaman joulukuvan tännekin. Ihanasti ajateltu ;).
Olen kyllä niin iloinen ja onnellinen. Joulu on kyllä ihmeiden aikaa!

 Vielä en ole joutanut paremmin kameraa räpläämään, mutta jotain parempaa siinä ainakin on kuin aiemmassa näin äkkiseltään todettuna. Pieniä muutoksia on, jotka vaativat vähän aikaa totutella - suurimpana kuitenkin se ettei aiemmin käyttämäni kuvanmuokkausohjelma enää tunnista uusinta RAW-muotoa. Tämä "muutos" tuli minulle täytenä yllätyksenä. Nyt täytynee siis alkaa katsomaan ihan uutta ohjelmaa, joka toki vähän harmittaa, koska vanhaan oli jo niin tottunut. 


Kuusen asetimme tänä vuonna vanhaan, talomme vintiltä löytyneeseen, puulaatikkoon. (Tekstit ovat alkuperäiset.) Pirtissä laatikko on toiminut syksyn ajan sivupöytänä, mutta onkin ihan täydellinen tähän tehtävään ♥.
 Kuusen latvatähti ei tahdo pysyä suorassa (kts. ylin kuva), joten ajateltakoon, että se esimerkillään näyttää kuinka rennosti joulun aika on otettava :).

Kun saadaan leivinuuni lämmitettyä, aloitamme joulumme vieton jo tänään ja suuntaamme anoppilaan syömään ja saunomaan. Huomenna vietämme sitten jouluaattoa ihan kotosalla perheemme ja osan omasta lähisuvustani kesken. Joulupäivänä jatketaan rakkaiden kanssa saunoen omassa pihasaunassa - ja syöden, syöden, syöden :D.

OIKEIN IHANAA & RAUHAISAA JOULUA!
Ja kaunista neljättä adventtia.

-Hanna-

lauantai 24. marraskuuta 2018

Aika jo joululle?


Poikien huoneessa norkoilevat edelleen haamut, hämikset ja luurangot paikoillaan. Jostain syystä ne ovat viihtyneet näinkin pitkään halloweenin jälkeen siellä, vaikka taitaisi jo todellakin olla aika hätistellä ne kellariin ja käydä herättelemässä nisset vuorostaan seuraksemme.

Kyntteliköt ja joulutähdet saisi nyt asetella paikoilleen, sillä ovathan päivät jo niin lyhyitä, että lisävaloille olisi kyllä tilausta. Osittain joulua olen jo meille laittanutkin, sillä esimerkiksi kynttilöitä on polteltu päivittäin pitemmän aikaa ja ensimmäiset joulukukatkin ovat jo avanneet kukkansa. Hyasintin hurmaavaa tuoksua olikin jo ikävä ♡. Ei tule kyllä meille joulua ilman sinttejä :).

En tiedä miten paljon yleisesti ihmiset ovat jo tässä vaiheessa joulua laittaneet, mutta itselläni on yleisesti ollut joko ensimmäinen adventti taikka vaihtoehtoisesti 1. joulukuuta sellainen varsinaisen joulunajanaloituksen pvm. Ja nyt kun tarkemmin mietin, niin se aikahan on siis jo viikon päästä(!) Pian saavat lapset myös asettaa joulusukat esille, joihin sitten eräs tonttu käy tuomassa pieniä yllätyksiä päivittäin aina aattoon asti. Näin meillä on toimittu jo vuosikaudet, ja se on ihan ehdottomasti yksi parhaista ja odotetuimmista asioista koko joulussa niin lasten kuin myös omasta mielestäni. Ja iiks(!) tietysti (joku yö) täytyy myös tonttuovi muistaa käydä laittamassa esille, jotta tonttu pääsee lasten kalenterisukkia täyttämään ;).


Luurangolle sanotaan siis nyt vihdoin heipat ja lähdenkin tästä samantien ripustamaan joulutähden ikkunaan vuorostaan. Luulenpa, ettei Pinokkio ja poro taida vastustaa aikeitani. Tai mistä sitä tietää kuinka hyvin ovat tulleet juttuun tuon hurjahkon, luisevan tyypin kanssa... ;D

***
Tällä viikolla sattui kohdalleni jotain hyvin harmillista, joka vaikuttaa nyt bloginkin jatkoon. Järjestelmäkamerani, Canon EOS 70D, otti ja lopetti aivan yllättäen toimintansa. Ensin näyttö säröili, sitten jumi kokonaan, jonka jälkeen ei suostunut ottamaan kuvaa - ja lopulta ei enää käynnistynytkään. Olen ollut varsin surullinen asiasta, sillä melko tutuiksihan sitä oli ehtinyt kameran kanssa tulla. Olen myös ehkä hiukan järkyttynyt miten niin arvokas laite tekee noin. Toki rungolla oli ikää jo 5 vuotta, mutta se ei pitäisi olla laadukkaalla tuotteella ikä eikä mikään(!). Suurinta huolta toki tässä nyt tekee se, etten ole ollenkaan varma milloin meillä on varaa ostaa uusi. Hinta kun on helposti nelinumeroinen...

Mutta ei kai tässä auta isommin murehtia. Jos vain valoa riittää, koitan jotenkin räpsiä edes kännykällä tänne meidän joulunajan tunnelmapaloja. Ja onhan onneksi veronpalautuksia vähän tulossa (toki niistä jo tuhlattiin osa eilen BlackFridaynä *tähän kohtaan se apinaemoji, jolla kädet silmien edessä*), ja onpahan lottokin piiiiiitkästä aikaa vetämässä, joten mistä sitä tietää mitä tässä vielä tapahtuu :D.
Haleja sinne ruudun toiselle puolelle ja ihanaa joulunalusaikaa!
Ja jos minusta ei ala kuulumaan, niin alkakaahan keräilemään kolehtia ;D (eh-eh)

sunnuntai 11. marraskuuta 2018

Joutsenjuhlat


Juhlistimme lokakuun sankareitamme kuun loppupuolella joutsenaiheisilla synttärijuhlilla. Lapsistamme kolmella on syntymäpäivä kahden viikon sisään, joten sekä itseämme että vieraita säästääksemme juhlimme näitä lokakuun lapsiamme kertarysäyksellä. Entiset tuplasynttärit muuttuivatkin siis triplajuhliksi kuopuksemme liityttyä joukkoon vuosi sitten - ja kylläpä meillä vain riittikin väkeä ja vilinää ;).

Juhlien suloisenherkkä joutsenteema valikoitui kuin itsestään, sillä joutsenet ovat viime kuukaudet olleet mielessä päivittäin. 
Tänä syksynä kotimme edustalla joella on nimittäin ollut erityisen paljon joutsenia, joita olemmekin saaneet ihailla syksyn mittaan päivittäin ruokapöydänkin ääreltä - ja laulua kuunnella yömyöhälle.



 Juhlissa monta ihastunutta huokausta keränneet kattaus- ja koristelutarvikkeet ovat paikallisesta Synttärisankari.fi:stä, josta yrityksen takana puuhaava Sanna pyysi minua yhteistyöhön. Meillä onkin Sannan kanssa todella mukava historia, sillä satuimme synnärillä asustelemaan samaan huoneeseen, kun vuosi sitten molemmat saimme kuopuksemme ♡. Ihan hassua miten asiat menevätkin joskus näin :D.

Synttärisankari.fi on uusi toimija alalla ja tarjoaa lastenjuhliin huolettoman ja vaivattoman juhlapalvelun. Tällä palvelulla voi kukanenkin halutessaan tilata lapsensa synttäreille leikittäjän, joka vastaa ja hoitaa juhlaohjelman/leikityksen, huolehtii koristelun sekä tuo juhliin tullessaan myös sovitun teemakattaustarpeiston. (Paketteja on valittavissa erilaisia ja niistä voi tarkemmin lukea lisää täältä.) Tällä hetkellä palvelu on saatavilla Meri-Lapin, Oulun ja Rovaniemen alueella. Leikittäjäpalvelun lisäksi Synttärisankarista löytää myös juhlatarvikekaupan, jota kautta omat tarvikkeet juhliimme saimme.

 

Vaikka mukeja ja lautasia olisi löytynyt myös joutsenkuoseissa, päädyin valitsemaan meille hiukan kevyemmän näköisiä tähtikuvioisia kertakäyttöastioita. Näin joutsenet pääsivät serveteissä (ja muuallakin) paremmin oikeuksiinsa, kun joutsenkuvioiden määrä pysyi maltillisena. Kultaiset tähti- ja kruunuyksityiskohdat toivat teemaan sopivasti mukaan hiukan hohdokasta glamouria ;).

Suuren 22-hengen kakun tilasin Ruotsin puolelta konditoriasta. Kakku on perinteinen prinsessakakku vaniljakreemi- ja vadelmahillotäytteineen (samanlainen meillä oli vuosi sitten kastejuhlassa - toki eri koristein). Tilaan kakun ilman mitään koristeita, jolloin saan itse vapaat kädet koristeluun kotona. Tällä kertaa kakun päälle valikoitui Schleichin joutsenhahmo (löytyi sopivasti lelukorista), kultainen HappyBirthday-tekstikyltti sekä yksi kynttilä jokaiselle sankarillemme puhallettavaksi.


Joutsenviirinauha sekä kauniit joutsenkuvioiset ja kultakoristeiset ilmapallot viimeistelivät juhlatilan teema-asuun. Olen vannoutunut viirinauhalla ja ilmapalloilla koristelija, sillä niiden avulla saa mukavan vaivattomasti näyttävää aikaan. Joutsenpallot keräsivät erityistä ihailua osakseen - ja ovathan ne myös omasta mielestäni kauneimpia ilmapalloja mitä meillä on aiemmin ollut.
 

Keittiösaarekkeelta vieraat saivat hakea kahvin, mehun ja ruokapöydän tarjottavien lisäksi monenmontaa muunlaista herkkua. Suolaisena tarjottavina oli anopin tekemiä lohipasteijoita ja äitini tekemä ruokaisa salaatti kastikkeineen (suurkiitos!). Lapsivieraita ajatellen kokosin puolestaan pienimuotoisen karkkibuffetin, joka tuntuukin olevan melkoisen suosittu ;).



Synttärisankari.fi tarjosi juhliimme myös pientä ohjelmapuuhaa tatuointien muodossa. Valikoimasta löytyi suloisia Djecon eläinaiheisia, joissa oli mukana sopivasti myös muutama teemaan täydellisesti istuva joutsenkuvakin.

Vieraslahjoina jokainen pienempi juhlija sai mukaansa kauniin glitterkruunun sekä pienen lahjapussukan kotimatkan iloksi. Lahjapussiin tein pienen "pähkinän purtavaksi" eli laitoin sinne paperiarkin ja ohjeen oman origamijoutsenen taittelemiseen - sekä lisäksi sujautin pussiin tikkarin ikään kuin matkaevääksi.

***
Tämä joutsenjuhla oli kyllä niin mieleinen itselle ja olinkin lumoutunut koko teemasta koristeluineen kaikkineen.
Lämmin kiitos kaikesta Synttärisankari.fi ja Sanna!
Oli ilo ja kunnia tarjota ystäville ja läheisillemme näin kauniit ja yksityiskohtaiset juhlat ♡.
Syntymäpäiväkemut olivat teemaltaan viimeiseen asti onnistuneet, sillä jokainen juhlavieras lähtiessään sai kuulla ulkona vielä joelta kantautuvan joutsenien iltalaulukonsertin ;).

[ Postaus tehty kaupallisessa yhteistyössä Synttärisankari.fi:n kanssa. Tuotteet saatu bloginäkyvyyttä vastaan. ]

perjantai 2. marraskuuta 2018

Hhhhhhhalloween!


On meidän perheen lempijuhlan aika(!) Tai jos ei ihan lempi, niin ainakin juhla on hyvin tasoissa joulun kanssa meidän pojilta kysyttäessä ;).
Pojat ovat ihan innoissaan kaikenlaisista kammotuksista ja hirvityksistä, joten ainakin meidän mielestä on oikeinkin kiva, että tämä juhla rantautui tänne meille Suomeenkin pysyvästi. Ja hyvää juhlassa on myös se, että se katkaisee tätä pitkää, pimeää syksyä mukavasti ennen joulua.


Vuosien varrella teematavaraa (vai sanoisinko ihan halloweenkrääsää, eh) on jo aika mukavasti kertynyt meille. Luurankoja, pääkalloja, kummituksia ja hämähäkkejä riittää lähes joka tilaan ihan ulkokuistilta lähtien - ja kurpitsalyhtyjen valossa on mukava tunnelmoida päivästä iltaan.
Vaikka koristeita onkin aika paljon, koitan nekin laittaa meille esille jollain tapaa hallitusti ettei menisi ihan överiksi. Ja varsinkin poikien huoneeseen pienet hirvitykset sulautuvatkin aika kivuttomasti :D.

Eteisessä meillä on pari pattereilla toimivaa aavetta, jotka käynnistyvät kosketuksesta taikka kovemmasta äänestä pelottelemaan ja meuhkaamaan. Kuopus ei ole ollut moisista otuksista moksiskaan vaan nauraa vain niiden punaisten silmien välkyttämiselle ja riehumiselle. Ja vaikka toiseksi nuorin meillä niiden välittömään läheisyyteen varoo eksymästä (ainakin pimeällä), yritti minut kuitenkin saada kaupasta ostamaan sellaisen aikuisen ihmisen kokoisen hurjan viikatemiehen - joka toki myös välkytteli silmiään, käänteli päätään ja pelotteli kovaan ääneen. 
Huh-hei! Mutta joo, ostamatta tosiaan jäi - ainakin vielä tänä vuonna :D. 
Olishan sellainen toisaalta aika pähee ulkokuistilla vieraita vastaanottamassa - taikka käännyttämässä, hehee.


Tänään katoimme 5-vuotiaan kanssa yllätykseksi koulusta tulijoille pienet halloweenkemut. Vaikka koulussa oli päivän aikana ollutkin jotain omaa juhlimista teemaan liittyen ja huomennakin on luvassa yhdet halloweensynttäribileet, oli kiva laittaa meille kotiinkin ostetut halloweenherkut esille hiukan "juhlallisemmin".

Nyt saunan kautta katsomaan The Nightmare Before Christmas 💀. 
Ja vaikka se kaiketi onkin varsinaisesti jouluelokuva, on meillä kuitenkin tullut perinteeksi katsoa Halloween-kaupungin asukkaiden touhuiluja aina tähän väliin vuodesta. Leffa toimiikin hyvin ajatusten siirtämiseen seuraavaksi pikkuhiljaa kohti joulujuttuja ;)

Hurrrrjaa viikonloppua!

maanantai 22. lokakuuta 2018

Pienimmän nurkkauksessa


Kun viimeksi vilautin tätä makuuhuoneen nurkkausta, siellä ei juuri muuta ollut kuin vauvansänky. 
Nyt tilaan on tuotu monenlaista mukavaa juttua, ja huoneen kulmaus onkin vihdoin saatu sisustettua somaksi paikaksi pienimmälle pojallemme.
Vielä ei poju tilassa juurikaan leiki, vaan lähinnä huone toimii vain yölepopaikkana. Jahka pieni hiukan kasvaa - ja saamme vintin muutkin huoneet kunnolla toimintaan - on varmaa, että tila tulee vielä aktiiviseen leikkikäyttöön ♥.

Nurkkauksen kuvaus oli haastavaa ja vaati hiukan jopa akrobatiaa - enkä harmikseni voinut käyttää ollenkaan jalustaa. Keskellä huonetta oleva suuri pylvässänkymme, joka hallitsee vahvasti koko tilaa, ei oikein anna tilaa kuvaukselle. Selkeämmät ja laajemmat otokset jäivät nyt haaveiksi, mutta ihan mukavia kuvapaloja sain otettua kuitenkin.


Pikkuhiljaa alkaa pienimmäisemme nurkkaus näyttää valmiilta. Vielä tavarat hiukan hakevat paikkaansa ja ainakin talohylly kaipaa pientä hienosäätöä, mutta ajan kanssa sitten nekin - näinkin on oikein hyvä. Melkolaisen tyytyväinen kuitenkin olen siihen miten pieneen tilaan saimme kivan sopin kuopuksellemme luotua. Tähän tilaan emme ole edes juuri paljoa uutta hankkineet, ja pääasiassa lähes kaikki onkin vanhemmilta sisaruksilta perittyä. Uusia ostettuja ovat vain lähinnä taulu, juuttimatto ja karhutyynynpäällinen (H&M)
Talohyllyn annoimme nyt 1-vuotissyntymäpäivälahjaksi.


Meidän kuopus täytti tosiaan ihan vasta vuoden verran - ja tällä viikolla vanhenevat vuodella myös toiseksi nuorin sekä esikoisemme. 
Eilen sunnuntaina juhlittiinkin tätä synttärisankaritrioamme, ja olihan meillä vain vilinää(!)
Jahka tässä pikkuisen palaudun (*eh*), kirjoittelen meidän kauniista joutsenteemaisista synttärijuhlista oman postauksen.

Kaikkea hyvää alkavaan viikkoon!