Tulin vain kertomaan...

...että meillä sataa.Ja......että on minun ja mieheni ensimmäinen hääpäivä! ♥ "Sosuli ♥ Haisuli" Hääpäivälahjamme toisillemme. (Tietysti itse valitsemanani.)
(Tällä Sosulilla ei nyt oikein semmoinen hosulimies sytyttänyt - joten hän valitsi pörröisen Haisuli-vintiön itselleen parikseen.)
LOPUKSI:
Lasten piirustukset ovat sitten todella kaikenkertovia... Hih!
***
Mukavaa viikon alkua!

Snowshoeing

Lauantai-aamumme alkoi yllättävästi kun setäni vaimo piipahti meille kylään ja toi pienen paketin.
Paketti sisälsi kuksan
(pohjassa on polttokirjaimin nimeni
-> mieheni saa oman kuksansa hiukan myöhemmin.)
sekä lisäksi paperikäärön.
Paperikäärö sisälsi ehdotelmia erilaisten talvilajien kokeiluun, vaikka
lopulta kirjeessä päädyttiin ehdottamaan opastettua lumikenkäilyretkeä lähimaisemissa
(Lumikenkäilyä emme olleetkaan kokeilleet ennen,
joten tämä oli enemmän kuin mieluinen juttu!)
Sovimme heti sunnuntai-aamuksi lumikenkäilyretken lähistön laavulle.
(Tämän koko ihanan yllätysteon takana oli häissämme pidetty vierasleikki "12kk",
jossa setäni/hänen vaimonsa saivat tehtäväkseen tammikuussa 2011
antaa meille [hääparille] ideankipinän johonkin uuteen.)
Täytyy sanoa, että rankkaa oli (rakastan kunnon rääkkiä!)
- ja varsinkin kun puuterilumi upotti lähes puolta metriä väliajoin.
Onneksi lumikengät on kuitenkin suunniteltu mainiosti myös tällaiseen tosiextremeen ;)Pakkasta oli -19, joten laavulle kenkäily
jäi tällä kertaa välistä
-> sen sijaan reippailimme vajaan tunnin umpihangessa ihan lähistöllä,
jonka jälkeen paistoimme makkaraa ja joimme kuumaa kaakaota
(mie tietysti omasta uudesta kuksastani ♥!)
vanhempieni grillimökissä.
Kaakaona meillä oli mieheni kanssa mukana termospullossa kookoskaakaota
- eli kookosmaidosta, kevytmaidosta ja tummasta
leivontakaakaojauheesta keitetty herkku.
Namiiiii.

***

Kivaa oli!!!
- ja mikä parasta: kahden viikon päähän sovimme heti uuden lumikenkäilyreissun
(ja jos vain sää sallii, pääsemme vihdoin valloittamaan se laavukin).

Kiitoskortit

Kiitosten kanssa menimme samalla linjalla
kuin kutsujen sekä yleensä koko häiden kanssa
- mitenpä muutenkaan ;)
***

1. Kor. 13: 1, 4-7

1. Kor. 13: 1, 4-7
"Vaikka minä puhuisin ihmisten ja enkelien kielillä
mutta minulta puuttuisi rakkaus,
olisin vain kumiseva vaski tai helisevä symbaali.
Rakkaus on kärsivällinen, rakkaus on lempeä.
Rakkaus ei kadehdi, ei kersku, ei pöyhkeile,
ei käyttäydy sopimattomasti, ei etsi omaa etuaan,
ei katkeroidu, ei muistele kärsimäänsä pahaa,
ei iloitse vääryydestä vaan iloitsee totuuden voittaessa.
Kaiken se kestää, kaikessa uskoo,
kaikessa toivoo, kaiken se kärsii."
Vielä löytyi ainakin yksi esittelemätön yksityiskohta häistämme. Rakkaudentaulu koristi häissämme lahjapöytää. Taulun kauniin tekstin luki kirkossa isosiskoni.
(Taulun tekstiosio Sinooperista ostettu A4-kokoinen kuviopaperi, kehykset maalasin valkoiseksi ja liimasin koristeeksi pitsinauhaa.)

Hääkakkua & muita herkkuja

Hääkakunkoristeena meillä oli Willow Treen ihastuttava ihmishahmopatsas "Together", jota hiukan vielä tuunailin meidännäköisemmäksi;
tummensin miehen(i) hiukset sekä tein hänelle parran
(jonka muovailin ilmakuivuvasta savesta ja lopuksi maalasin).
Kakkutelineen ostimme puutarhatuotteita myyvästä paikallisesta liikkeestä
- ja se on siis oikeasti kukkateline.
Isäni hitsasi koreihin lautastelineet, joihin kakut tulivat lasilautasineen päälle.
Näiden pienempien kolmen kakun lisäksi meillä oli kaksi isompaa pöydällä olevaa kakkua leikattavana.
Hääkakut tilasimme Ruotsin puolelta Nya konditoriet -nimisestä leipomosta toivomustemme mukaan.Kakkulapionamme toimi ihastuttava Magisso, joka leikkaa kakusta aina samankokoisen annospalan.
Aivan loistava keksintö - ja toimii mitä ilmeisemmin kakkuun kuin kakkuun.
Kakkulapion varteen kaiverrutin nimemme ja hääpäivämäärämme.
Hirmuisina herkkusuina tahdoimme perinteisten hääkarkkien sijaan karkki-/herkkubuffetin.
Buffet sisälsi lähes kaikkia lempinaposteltaviamme;
marenkeja, vaahtokarkkeja, Polkagrisar(eita), suola- ja chilipähkinöitä, chilikarkkeja (TODELLA tujuja, suoraan Saksasta) sekä lisäksi maissinaksuja pienille lapsivieraillemme.
***
Hääpäivitykset taitavat loppua nyt tähän. On paljon asioita ja juttuja, joita olisi myös voinut esitellä, mutta tahdoin lähinnä nämä kaikki ainakin saada päivitettyä itselleni muistiin - ja ehkäpä näistä saa myös joku muu vinkkejä omaan suureen päiväänsä.

Hääjuhlan yksityiskohtia

Juhlapaikkamme lahjapöydässä meillä oli tällainen
erilainen vieraskirja.
Taulun teksti:
"Hääparille - piirrä, kirjoita tai runoile,
terveisesi ripustathan pyykkinarulle."
Pyykkinaru roikkui juhlatilan yläpuolella - kädenulottumiskorkeudella tietystikin.
(Pylväästä pylvääseen.)Tämä oli jättimenestys illan kuluessa!
Ja olihan niitä terveisiä muuten mukava lukea
- ja tulee olemaan näin jälkeenpäinkin! :)
(Kuva otettu ennen juhlien alkua.)
Bestman ja yksi kaasoistani (nuorin siskoni) olivat koonneet polttareistamme UPEAT kansiot
- sattumalta vielä samanlaisiin kansiin, erisävyiset vain.
Onpas vain nyt mukava muistella kansion kuvien ja tekstien avulla hauskanhuiskeaa päivää.
Saippuakuplapulloja...
...ja saippuakuplasauvoja jaettiin kirkolla juhlaväelle puhallettavaksi päällemme kun astelisimme ulos hyvin vetiseen ukkoskuuroon. Heh. Onneksi ukkonen ja sade kuitenkin hellittivät juhlatilaisuuden alkaessa ja päästivät myös auringonkin pilkottamaan.Opastekyltit ohjasivat kirkolta juhlapaikallemme ulkomaille ;)
(Nämä, kuten monet muutkin, kuvat otettu juhlan jälkeen - kaikkea ei voinut ehtiä varsinaisena päivänä.)

Hääkutsumme

Tunnelmointia juhlastamme

Vaikka menimme Suomen puolella naimisiin, juhlamme pidettiin kuitenkin Ruotsissa, Kukkolaforsenilla (jossa kosinta oli tapahtunut 2 vuotta aiemmin). Ja vaikka kahden eri valtion välin hääjuhlaväki kulkikin, ei kirkosta juhlapaikkaan ollut kuin vain 17km.
Kukkolankoski/Kukkolaforsen virtaa ikkunan takana.Päädyimme "pöytäkolmioihin", joista kävi ilmi hääohjelma, häämenu sekä hääparin nimet & pvm.
Hääparin eli meidän istumapaikkamme, simple but beautiful.Tarjoilupöydän menu.

Vierasmuistamiset

Istumapaikka"kortteina" meillä oli tekemäni sisustussydämet.
Kankaina olen käyttänyt Ikean pellavaa ja iänvanhaa pyyhekangasta - kierrätys kunniaan! :)
Sydämiä tein kaikenkaikkiaan 70 kappaletta.
Olihan se homma, mutta vaivanarvoinen - ja mikä tärkeintä tämä oli NIIIIIIIN minun näköiseni ja juhlamme näköinen juttu!
Minulle oli tärkeää, että myös lapsivieraat viihtyisivät juhlassamme, joten heille tein/kokosin puuhapussit istumapaikkasydämien tilalta.
Pussit sisälsivät värityskuvavihkosen (tytöille ja pojille eri kuvia), värikynät, yllätyssuklaamunat ja xylitolpastilleja.
Kahdelle lähes kouluikäiselle laitoin lisäksi: tytölle paperinukkearkin sekä pienet sakset ja pojalle vihkosen täynnä erilaisia pieniä tehtäviä.Kahdelle vauvavieraallemme tein pienet muistot myös.
Tildan pikkusorsan sai kuukauden ikäinen vauva ja jäätelötötterön (punainen kulkunen "kirsikkana") sai 4kk-ikäinen tyttö.
Kuvassa näkyvä onnittelukortti oli eräälle ystävälleni - olihan hänellä tuplajuhlapäivä synttäreidensä vuoksi.

Muita kiitoslahjoja

Rakas viulisti-/pianistiserkkuni vastasi kirkossa kaikesta musiikista; häämarssi (eli alkusoitto), vihkilaulu ja päätösmusiikki.
Häämarssinamme oli ihana Schubertin Ave Maria viululla soitettuna - ja ilman laulua tietysti.
"Pakollisena" vihkilaulunamme toimi virsi 822 "Se tuntee onnen syvän" Suvivirren sävelmällä (piano).
Ja päätösmusiikkinamme oli yksi maailman kauneimmista lauluista eli Leonard Cohenin Hallelujah (pianolla, ilman laulua). Hallelujahia voi fiilistellä täällä - ja se muuten kuulostaa just samalta, oih - ja miettikää kuinka upeasti piano soikaan kirkossa.

Kiitokseksi serkulleni (nainen) tein Tildan nallen, jolle kiinnitin käsiin miniatyyriviulun (ostettu) ja itse tekemäni jousen.
Lisämausteena lahjaan laitoin chilikarkkeja.
Ihanalle, ruusuista ja romantiikasta pitävälle, papillemme (perhetuttu ja siis nainen!) tein kiitoslahjaksi Tildan enkelin vihkiraamattu käsissä.
(P.S. Samainen pappi on kastanut myös molemmat lapsemme ja siksi meille oli ehdottoman tärkeää saada juuri hänet vihkipapiksemme.)
Rakkaat ystäväni pitivät minulle maailman parhaimmat polttarit 50-luvulla. Kävimme mm. hohtokeilaamassa, 50-luvun tanssitunnilla ja illalla oli mökillä morsiussaunaa yms. Olimme pukeutuneet koko poppoo 1950-luvun henkeen ja autoissa jammailimme Elviksen tahtiin, wow!

Muistoiksi kokosin polttariporukallemme cd:t täyteen tuttuja 50-luvun jammausbiisejä. Levyn kanneksi tein aikakaudelle tyypillisen kuvan polttaripäiväni yhteiskuvasta.
Mieheni, chiliharrastajana, muisti polttaripoikiaan varsin tulisesti. Karkit tilattiin Saksasta asti ihan häiden vuoksi. Ovat muuten ihan mielettömän tulisia, vaikka olenkin tottunut todella maustettua ruokaa syömään.

Nämä Polttaripoikain hääkarkit ja muut lahjat odottivat saajiaan hääjuhlassamme pöydissä, heille varatuilla istumapaikoilla.