Kevään väri

Olin itsekin yllättynyt.

Se on turkoosi.

Tai vaalea sellainen. Tai vaaleansininen. Miten sen nyt sitten ottaa.

Tänä keväänä meillä kuitenkin tätä.

Mulla on oikeastaan sellainen viha-rakkaussuhde siniseen.

Toisinaan tykkään ja toisinaan en voi melkein edes sietää. Ja tämä siis pätee lähinnä vain sisustukseen. Ja siis vain omaamme.

Nyt kuitenkin jostain syystä tänä keväänä tämä sävy iski ja kolahti. On oikeinkin raikas.

♥

Mukavasti navetastamme löytyi vanha oikeinkin kulahtanut tuoli (näkyy ylemmissä kuvissa) tuomaan sopivaa särmää kaiken muun hempeyden keskelle :D

Kun helmikuun vikaa päivää vietettiin, jouti jo kevätvärit kaivamaankin esille.

Huhtikuussahan sitten isketään sekaan hiukkasen keltaista pääsiäiseksi ja sitten kesäksi lisätään vaaleanpunaista rutkasti.

(Tai näin ainakin nyt tuntuu.)

Joko teillä on päätetty kevään väri(t)?

***

Meillä aloitettiin muuten juuri hiihtoloma ja suuria suunnitelmia on ensi viikoksi.

Saa nähdä onko LIIIIIANKIN SUURIA. Kerron lisää jahka asia varmistuu ja jotain tapahtuu asian suhteen.

Ja jos ei tapahdukaan mitään niin koitan muistaa silti paljastaa...

Tämän suloisen, eskarilaisemme askarteleman, hiihtävän lumiukon kanssa toivotamme kaikille huikeaa viikonloppua!

Me aloitamme sen juhlien kummitytön/siskontytön 1-vuotissynttäreitä.

P.S. Ensi kerralla luvassa arvonta!

Kevätmieli

Hupsis vain kun on jo reilu viikko kulunut edellisestä postauksesta.

Aika suorastaan kiitää! Ja kiitää onneksi kohti kevättä (kesää) ja valoisampia aikoja. Mukavaa!

 Täällä ollaan kokeiltu sitä paljon puhuttua avocadopastaa, josta tuli muuten ihan huippuhyvää! Ihan ei kyllä uskottu pelkän kasvisruoan voimaan, joten kanaa paistettiin kaveriksi ja toimi oikein hienosti pastan rinnalla.

Ollaan myös nautittu isosiskoni ja hänen tyttöjensä seurasta, kun ovat täällä meillä olleet E-Suomesta yökyläilemässä useamman päivän.

Käytiin myös pienellä moottorikelkka"safarilla" joen jäällä ja suunnitelmissa olisi ensi viikonloppuna lähteä uudelle - ihan ulkomaille asti sukuloimaan (eli tuohon joen toiselle puolelle Ruotsiin).

Vaikka täällä blogissa ei aina niin tiheään tapahdu, niin Instagramin puolelle pyrin aina päivittäin jotain esille laittamaan.

 Jotenkin muuten aina kevään tullen - kaamoksesta selviydyttyä - sitä ihan itsestään huomaa tarrautuvan kaupassakin raikkaisiin ja terveellisempiin juttuihin. Muutama yrttiruukku kevätkukkien kaveriksi pöydälle ja ihan siitä napsii lehtiä huomaamatta eri ruokiin sekaan. Ja leivän päällekin.

Ja jos ei jaksa salaattia tehdä, niin saa ainakin lautaselle nopsasti edes jotain vihreää näistä yrteistä.

 Tätä viinirypäleen makuista aloe vera -juomaa nappasin kokeeksi mukaani Ica Maxista Haaparannalta. Aloe veran huimista terveysvaikutuksista kun niin paljon kuulee puhuttavan, ja ulkoiset geelit ja suihkeet itse hyvin tepsiviksi koettuani, halusin kokeilla myös tätä sisäisesti nautittavaa aloeta.

Ja hyväähän tämä oli kuin mikä! Tosi raikkaanmakuista. Lapsetkin tykkäsivät - ja jopa mieskin :D

Ainoa miinus oli sellaiset viinirypäleen hedelmälihasattumat juoman seassa.

Makuvaihtoehtoja tämän lisäksi taisi olla myös mango ja kiivi, mutta ne olivat loppuneet.

Juoma sisältää 50% aloe veraa, ja se on makeutettu sokerilla ja hunajalla.

Hinta oli siinä 1,50 €:n tietämillä.

 

 Yrttien (ja aloe vera -juoman) lisäksi olen ottanut ruokiin mukaan siemeniä - eritoten näitä auringonkukan. Erään ystäväni luona näitä söin yhden jälkiruoan yhteydessä ja siitä innostuneena olen sitten itsekin näitä laittanut lisänä sekä suolaisiin että makeisiin syötäviin.

Käykö muillekin näin, että kevät(mieli) vaikuttaa jopa ruokiin? :D

Kyllä tietää kevään tulleen myös kun kasvitkin jo osoittavat kasvunmerkkejä.

Pian vuosi sitten ostamani oliivipuu näyttää selvinneen talvesta hyvin. Uutta lehteä pukkaa jo mukavasti (kuvissa näkyvät vaaleanvihreät lehdet) :) Ostohetkellä olin varma ettei tämä puu toista kevättä näe... mutta toisin kävi. Joskus saa iloisesti yllättyä!

***

Tämän ihanan ja niin mieltälämmittävän ajatuksen sisältävän tunnustuksen sain Sarilta My sweet home -blogista.

Kiitos Sinulle Sari hurjan paljon!

Kiitos myös ihanista kommenteistasi, joita jaksat aina usein jättää blogini postauksiin.

Näitä tunnustuksia on aina niin kiva saada :) ja antaa

- nimittäin tämä lähtee nyt sitten itseäni usein piristävään blogiin nimeltä hyvää&kaunista.

Olet tämän Maanvaiva ansainnut!

***

Nyt miehen kaveriksi laittamaan ruokaa. Mitähän tänään oikein inspiroitais? ;)

P.S. Pian luvassa mukavia juttuja, mm. arvonta!!  

Blogiystävilleni

 

Ei meillä sen erityisemmin ystävänpäivää juhlita, mutta muutama vaaleanpunainen söpöily kuitenkin ilahduttamaan päivää ♥

Kävin muutama päivä sitten Ikeassa etsimässä ystävänviikon kunniaksi keväisiä sipulikukkia - siis meinaan nyt perunanarsisseja, helmililjoja yms.

Mutta eihän siellä ollut kuin muutama hassu ylikukkinut keltainen narsissi!! Whaaat?!? 

Siis olenko auttamattomasti myöhässä vai olenko liian ajoissa tällä kertaa?

Pikkuhiljaa voisin jo heittää nuo "hyasintinraadot" pois ja tuoda hiukan keväisempää tuoreempaa tilalle. 

(Josko myös pian uskaltaisi vaihtaa muutaman keväisen koristetyynynpäällisen...)

Onko se tämä ystävänpäivä, joka starttaa kevätkauden? :D

Lidlistä sain napattua mukaani kimpun vaaleanpunaisia tulppaaneja ilahduttamaan ystävänpäivää ♥

P.S. Alkuviikosta kävin päivystävällä lääkärillä erään pienen fyysisen vaivan vuoksi vain kuullakseni, että syy lienee "korvien välissä". Joo, pöh. Ei jotenkin tullut tämän haukottelevan lääkärin vastaanotolla vakavasti otettu olo... :( 

Onneksi jotain mukavaakin on tiedossa, sillä ihan näinä päivinä saadaan mahdollisesti eräs kiva kauan haaveissa ollut juttu kotiin :)

1 year

Eilen tuli kuluneeksi tasan vuosi (miten tämä aika lentääkin!), kun pääsimme vihdoin muuttamaan omaan uuteenvanhaan kotiimme.

Kova remppakausi (2,5 kk) oli takana - toki monia vielä edessäkin (edelleen on), mutta ensimmäinen ja 'se tärkein' etappi oli saavutettu: pääsimme asumaan kotiimme ♥

(Pahoittelen heti tähän alkuun rempan keskeltä pokkarilla nopsaan näpsäistyjen kuvien laatua.)

Kuva otettu 23.10.2012

Ihan ensimmäistä kertaa kävimme katsomassa silloin vielä mahdollisesti tulevaa taloamme 23.10.2012 

(sinänsä muuten hyvä pvm, sillä tasan vuosi sen jälkeen kuopuksemme syntyi!).

Ja rakkauttahan se oli tietysti ensisilmäyksellä. Sen päivän jälkeen se oli menoa ja tasan kk eli 23.11. talo oli sitten vihdoin MEÄN OMA. "Muutto" alkoi edellisen kodin tavaroiden kuskaamisella uuteen ja sitten rempalla 'huoneesta toiseen' -menetelmällä.

Eteinen - ennen, välissä & jälkeen

Kodinhoitotila - ennen, välissä & jälkeen

Vessa - ennen & välissä x 2 (lopullisia kuvia en vielä ole ottanutkaan, mutta tässä hiukan vilautusta)

Lastenkamari - ennen, välissä & jälkeen

Suurimpia remontin etenemisen saavutushetkiä olivat mm. kun saimme lastenhuoneen valmiiksi 5.1.2013 ja saimme sen esitellä lapsillemme (jotka eivät sitä olleet ehtineet missään remppavaiheessa vielä nähdä) - ja toinen hyvä etappi oli, kun vihdoin saimme vettä ihkauuden keittiömme hanasta. Tämä tapahtui 16. tammikuuta. Pieniä, mutta niin hienoilta silloin tuntuneita, hetkiä.

Toinen suuri - tai ehkä SUURIN päivä rempassa oli vessanpöntön saaminen/asentaminen taloon. Tämä tapahtui 9. helmikuuta ja siis kaksi kuukauttahan remppaa tehtiin ilman pönttöä... (Eräät turhankin innokkaat herrat purkivat vessan ensimmäiseksi rempan alussa - jo heti 6.12.2012.) 
Niin - - oli varsin mielenkiintoista rempata talossa, jossa ei ollut vessaa.

Pirtti - ennen, välissä & jälkeen

Pirtti/keittiö - ennen, välissä & jälkeen

Työtila(/makkari) - ennen, välissä & jälkeen

Makuuhuone - ennen, välissä & jälkeen

[ Useimmat noista jälkeen-kuvistakin on tietysti otettu jo vähintään puoli vuotta sitten, joten muutoksiahan on toki tapahtunut niiden jälkeen. Ennen- ja jälkeen-tilanteiden erot kuitenkin tärkeimpänä ajatuksena noissa kollaaseissa :D ]

Välillä rempattiin alle 10 asteen sisälämpötilassa, hrrr, eikä ärräpäiltä varmaan täysin vältytty rempan aikana, eikä myöskään muutamilta haavoilta ja kolhuilta. Ja monia muitakin pikkukommelluksia matkan varrelle sattui, mutta hienoimpana asiana / päällimmäisenä mieleeni on jäänyt, kun mieheni kanssa vietimme lähes laatuaikaa kun saimme kahdestaan yksissä tuumiin remppaa illat (minun töiden jälkeen) ja viikonloput ahertaa. Rennolla fiiliksellä ja asenteella remppa-aika on jäänyt mieleen hyvinkin mukavana. Monia hienoja hetkiä on jäänyt mieleen ♥

Tammikuussa saimme kaivaa "muutamaan" otteeseen tien talolle auki - ja etsiä ovi lumen alta ennen kuin itse remppahommiin päästiin :)

Ja vanhaa taloa kun remontoi, yllätyksiltä ei voi välttyä! Tämä "söpöläinen" tuli vastaan vessan poistoilmaputkesta.

Opettavaistahan tuo remppaaminen on ollut. Opetti se mulle ainakin henk.koht. sitä kärsivällisyyttä ja suurimpana tapetointitaidon - näin päällimmäisinä. Toki pääsin tekemään mooooooonia pikkujuttuja laattojen leikkauksesta muihin juttuihin... Omalta mukavuusalueelta tuli kyllä poistuttua useampi kerta. Myös nopeaa päätöksentekokykyä valintoja tehtäessä joutui myös muutama kerta harjoittaa. Niin - ja joko sanoin siitä kärsivällisyyden opettelusta?! ;D

Tapetinpoistopuuhissa. Itse remontoija - varsin tyylikkäänä ;D Hahah.

Ja niin tuli vanhan (jo edesmenneen) mummon vuonna 1899 rakennetusta talosta nykyhetkeen päivitetty kolmilapsisen perheen koti.

Muutto keskustan tuntumasta kauas maalle ei ole kaduttanut kertaakaan. Täällä ollaan viihdytty ja viihdytään.

Tulevasta:

Kotihan ei ole valmis - ei ehkä puoleksikaan, joten remppa siis jatkuu vain.

Alakerran lattioiden kunnostus olisi vuorossa seuraavaksi. Hiukan jo jänskättää miten saadaan onnistumaan asuminen kaiken sen hiomisen ja maalauksen aikana...

Vintin rakentaminen olisi myös suunnitteilla aloittaa kesään mennessä - tai heti kun ilmat lämpenevät ja vintillä tarkenee jotain tehdä.
Tässä vielä vintiltä kuva tämänhetken tilanteesta:

Jep, jep. Tekemistä siis riittää.

It´s All About Crocheting

 

Eli virkkuukoukku on heilunut edelleen ja tuttiketjuja on syntynyt tällä kertaa.

Näitä voisi tehdä vaikka kuinka! Ja monen värisinä - mutta taitavat nämä + yksi vanhempi nyt riittää meän vauvalle.

Ei kellään olis kiinnostusta/tarvetta? :)

Ihan yksinkertaisesti ketjusilmukoita ja pylväitä virkkaamalla. Valkoinen on tehty kiinteillä silmukoilla :)

Koristeiksi etsin nappipussukasta muutamia nappeja.
Valkoisen pupunapin olen muovaillut Cernit-massasta joskus vuosia sitten (jo ennen lapsia) - ja vihdoin löytyi tällekin paikka.

(Tein silloin aikoinaan kolme eläinnappia - ihan kokeilumielessä. Nallenappi esiintyi tässä postauksessa, pupu löysi nyt itsensä tuttiketjuun, joten kettu olisi vielä jäljellä paikkaansa etsimässä.)

Kiinnitysnipsuina näissä ketjuissa olen käyttänyt talomme vanhojen verhotankojen klipsuja.
Ihan vastaavia löytyy (eri väreissä) verhotankoja yms. myyvistä marketeista muutaman euron hintaan pussillinen.

Virkkaushuumassa sai pikku-K:n kummitädiltä ja -sedältä saama pupukin ylleen slipoverin :)

 Jos ei ole tällä 3,5kk ikäisellä mallillamme suussa tutti, niin sitten sinne menee nyrkki :D

Mukavaa perjantaita

&

viikonlopun alkua!

***

Muutakin olen kyllä virkkaillut, mutta niistä ehkä joskus myöhemmin.

Koitan nyt taas väliin saada jotain muutakin tänne blogiin :D

P.S. Hyviä virkkausideoita otetaan vastaan!

Suloisuuksia Jurassic Parkissa

Huh.

Niin se sai flunssa otteensa minustakin. Oikein niin kunnolla, että sekä tämä blogi että Instagram hiljentyivät.

Sairastaminen on kyllä aina p*llystä. Sänky ja keinutuoli ovat tulleet hyvin tutuiksi - aivan kuin niihin ei olisi tässä viimeisten kolmen kuukauden aikana tullut imetyshetkinä tutustuttua tarpeeksi ;)

Vaikka enpä voi valittaa; hyvin harvoin olen kipeänä.

Tämänkertainen flunssa oli sinällään mulle ihan outo. Kova kuume kävi alkupäivinä, eikä juuri nuhaa ole ollut, mutta päätä ja lihaksia onkin sitten särkenyt (varsinkin sitä päätä) ihan mahdottoman pitkään.

Koska kipeänä ei voi, eikä jaksakaan, hirmuisesti puuhailla, olenkin saanut maatessani suunniteltua (päähäni) jo melkoisen hyvin rakennettavan vinttimme tilajaot, pintamateriaalit yms. sisustukselliset seikat. Voi kunpa sitä jo pääsisi rakentamaan sisustamaan :D

Viikon aikana suurimpiin "saavutuksiini" voi lukea tämän H&M Homesta tilaamani pussilakanan pienennysprojektin.

Keskimmäisellä on tosiaan peittona semmoinen vauvapeiton ja normikokoisen peiton välimuoto. Onko se sitten joku juniorkoko? :) Anyways, siihen löytyy huonosti pussilakanatarjontaa ja normikokoisissa seteissä on vaan niin paljon valinnanvaraa, joten siksi siis näin pienentäen (on niin helppo ja nopea hommakin!). Onko muita "pienentäjiä"?

Ennenkin olen esitellyt vastaavan projektin, jolloin pienensin Ikean-pussilakanasetin äitiyspakkauksesta saatuun täkkiin sopivaksi.

Nämä dinosauruslakanat on tosi kivat! H&M Homella on kyllä paljon kivoja kuoseja ♥

[Leludinot ostettu kirpparilta parilla eurolla pussillinen useampi vuosi sitten.]

Ihanasti olivat muuten meän molemmat pojat äidillä kuvausmalleina :D

***

Tytölle tilasin myös uudet petivaatteet Homesta - kun se velikin kerta sai.

Tyttö ei kyllä olisi välttis tarvinnut, kun normikokoisia settejä meillä on aika monet.

♥♥ Mutta onhan tämä setti niin soma! ♥♥

Tyttö olikin karannut mummulaan yökyläileen, joten peti vailla esittelijäänsä nyt ;)

 (Puputyyny myös H&M Homesta parin vuoden takaa.)

 ***

Ja niinhän se muuten vaihtui jo helmikuu!

H&M:n paketista tuli meille näiden pussilakanasettien lisäksi uuuuseampi keväisenvärinen koristetyynynpäällinenkin, jei!

Ehkä jo pikkuhiljaa voisin uskaltaa niistä muutaman laittaa esillekin. Ehkä.

Ja ehkä voisin kuvitella pian hakevani jo jonkin sipulikukankin raikastamaan pirtin ilmettä.

Nooh, katsellaan vielä pieni hetki talvista pirttiä. Kiirettä ei ole ;)