Poikien huoneessa norkoilevat edelleen haamut, hämikset ja luurangot paikoillaan. Jostain syystä ne ovat viihtyneet näinkin pitkään halloweenin jälkeen siellä, vaikka taitaisi jo todellakin olla aika hätistellä ne kellariin ja käydä herättelemässä nisset vuorostaan seuraksemme.
Kyntteliköt ja joulutähdet saisi nyt asetella paikoilleen, sillä ovathan päivät jo niin lyhyitä, että lisävaloille olisi kyllä tilausta. Osittain joulua olen jo meille laittanutkin, sillä esimerkiksi kynttilöitä on polteltu päivittäin pitemmän aikaa ja ensimmäiset joulukukatkin ovat jo avanneet kukkansa. Hyasintin hurmaavaa tuoksua olikin jo ikävä ♡. Ei tule kyllä meille joulua ilman sinttejä :).
En tiedä miten paljon yleisesti ihmiset ovat jo tässä vaiheessa joulua laittaneet, mutta itselläni on yleisesti ollut joko ensimmäinen adventti taikka vaihtoehtoisesti 1. joulukuuta sellainen varsinaisen joulunajanaloituksen pvm. Ja nyt kun tarkemmin mietin, niin se aikahan on siis jo viikon päästä(!) Pian saavat lapset myös asettaa joulusukat esille, joihin sitten eräs tonttu käy tuomassa pieniä yllätyksiä päivittäin aina aattoon asti. Näin meillä on toimittu jo vuosikaudet, ja se on ihan ehdottomasti yksi parhaista ja odotetuimmista asioista koko joulussa niin lasten kuin myös omasta mielestäni. Ja iiks(!) tietysti (joku yö) täytyy myös tonttuovi muistaa käydä laittamassa esille, jotta tonttu pääsee lasten kalenterisukkia täyttämään ;).
Luurangolle sanotaan siis nyt vihdoin heipat ja lähdenkin tästä samantien ripustamaan joulutähden ikkunaan vuorostaan. Luulenpa, ettei Pinokkio ja poro taida vastustaa aikeitani. Tai mistä sitä tietää kuinka hyvin ovat tulleet juttuun tuon hurjahkon, luisevan tyypin kanssa... ;D
***
Tällä viikolla sattui kohdalleni jotain hyvin harmillista, joka vaikuttaa nyt bloginkin jatkoon. Järjestelmäkamerani, Canon EOS 70D, otti ja lopetti aivan yllättäen toimintansa. Ensin näyttö säröili, sitten jumi kokonaan, jonka jälkeen ei suostunut ottamaan kuvaa - ja lopulta ei enää käynnistynytkään. Olen ollut varsin surullinen asiasta, sillä melko tutuiksihan sitä oli ehtinyt kameran kanssa tulla. Olen myös ehkä hiukan järkyttynyt miten niin arvokas laite tekee noin. Toki rungolla oli ikää jo 5 vuotta, mutta se ei pitäisi olla laadukkaalla tuotteella ikä eikä mikään(!). Suurinta huolta toki tässä nyt tekee se, etten ole ollenkaan varma milloin meillä on varaa ostaa uusi. Hinta kun on helposti nelinumeroinen...
Mutta ei kai tässä auta isommin murehtia. Jos vain valoa riittää, koitan jotenkin räpsiä edes kännykällä tänne meidän joulunajan tunnelmapaloja. Ja onhan onneksi veronpalautuksia vähän tulossa (toki niistä jo tuhlattiin osa eilen BlackFridaynä *tähän kohtaan se apinaemoji, jolla kädet silmien edessä*), ja onpahan lottokin piiiiiitkästä aikaa vetämässä, joten mistä sitä tietää mitä tässä vielä tapahtuu :D.
Haleja sinne ruudun toiselle puolelle ja ihanaa joulunalusaikaa!
Ja jos minusta ei ala kuulumaan, niin alkakaahan keräilemään kolehtia ;D (eh-eh)
Haleja sinne ruudun toiselle puolelle ja ihanaa joulunalusaikaa!
Ja jos minusta ei ala kuulumaan, niin alkakaahan keräilemään kolehtia ;D (eh-eh)