Kesämiettein

Vaikka kesäkuu ei täällä pohjoisessa ole ollut niin huikea keliensä puolesta kuin toukokuu oli, olemme silti ehtineet nauttia tälle kesälle jo vaikka mistä eri tekemisistä. Ihmeitä teki kyllä tänä vuonna tuollainen nopea kesän aloitus. Voi kunpa joka vuosi olisi vastaavanlainen toukokuu! Ulkona on kyllä viihdytty, kun ei ollut tuolloin vielä hyttysiäkään häiritsemässä. Säät todella suosivat ja muun muassa ystäväni kanssa päädyimmekin myös järjestämään pihakirppiksen heidän upeassa maalaismiljöössään kansainvälisenä siivouspäivänä 26.5. Ensimmäisen kerran pääsin sellaista kokeilemaan, ja mukavaahan se oli sillä tavalla päivä viettää kelien ollessa niin kohdillaan.

Kesäkuuta elellään nyt jo yli puolen välin, joten aika tosiaan lentää - ja näin kesäisin jotenkin ihan ennätysvauhtia(!) 

Reippaat koululaisemmekin ovat ehtineet jo pari viikkoa lomailla. Juhlavasti jälleen alkoikin loma, kun tyttäreni kiikutti kotiin erinomaisen todistuksensa lisäksi jälleen stipendin koulumenestyksestään. Myös pojallamme oli oikein hyvä todistus, ja näinpä voinkin olla hurjan ylpeä molempien saavutuksista ♥♥.

Koulun päättymisen jälkeen ehdimme heti loman alkuun reissullekin, kun kävimme Vuokatissa Katinkullan kylpylässä rentoutumassa kolme päivää. Reissuunlähtö tosin oli kyllä yhtä surkeiden sattumusten sarjaa, mutta onneksi lopulta pääsimme matkaan ja ihanaahan siellä oli. Voi olla, että loppukesästä lähdemme vielä jossain muuallakin käymään, mutta tällä hetkellä ei suunnitelmissa ole kuin lähinnä päiväreissuja oman kunnan ja lähikuntien kohteisiin. Viime perjantaina esimerkiksi vierailimme Simon Maksniemessä kotieläinpuisto-Arkadiassa kurkkaamassa maatilaneläimiä ja ihastelemassa suloisia laamoja ja minipossuja.

Isompien lomareissujen jäädessä tältä kesältä, koitamme kohdentaa energiamme kodin keskeneräisiin juttuihin ja remontteihin. (Miehen töiden ehdoilla toki mennään.) Piharakennusten kunnostusta ja yleensä pihan/puutarhanlaittoa siirrämme jälleen ainakin vuodella, sillä listalla on vielä niitäkin tärkeämpiä asioita. Ulko-ovet esimerkiksi meillä ovat sijalla yksi, ja ne pitäisikin saada ehdottomasti vaihdettua ennen syksyä. Energiansäästö tulee olemaan ensi talvena ihan eri luokkaa(!) Vintilläkin vielä hommia riittää ja olisi enemmän kuin ihanaa saada jo niitäkin ruksittua pois listalta... Täytyy olla kuitenkin armollinen itselleen, sillä voimavarat pikkulapsiperheessä ovat rajatut - joten tehdään mitä ehditään ja kyetään.

 

Vuosi vuodelta haaveilen enemmän ja enemmän piha-alueiden siistimisestä ja laittamisesta kuntoon, mutta niitä kauniita kukkapenkkejä odotellessa tyydyn vielä nauttimaan helppohoitoisista luonnonkukkameristä pihalla ja ruukkukukista porstuassamme. Kukkasisustaminen on helppoa ja mukavaa - ja hauskaa on toisaalta myös huomata miten pitkälti saman väriteeman ja samoja ruukkukukkalajeja valitsen vuodesta toiseen. Vaikken juuri koskaan ehdi portuassamme oleilemaan, on se meidän sisäänkäyntimme, jonka haluan pitää viihtyisänä. Porstuan seinää vasten nojailevat vanhat puusukset jaksavat hymyilyttää, sillä samassa paikassa ne pönöttävät ympäri vuoden.

***
Vaikken tänne blogiini ehdikään siten kuten toivoisin, on tämä minulle hyvin rakas ja tärkeä henkireikä. Blogia ei ole tarkoituksenani unohtaa ja hylätä. Kunpa vain ei tarvitsisi pitää näin pitkiä taukoja! 
 Nytkin tuli harvinaisen paljon tekstiä, joten ylävitoset sinulle jaksaessasi lukea tänne asti ♥.
Ja hei, ihanaa juhannusviikkoa nyt sitten! 
Nautitaan kauniista suvesta ja valoisista öistä - vaikka sisältä käsin, jos ei muuten ;).

Hei hei heinäkuu

Elokuuta mennään jo neljännettä päivää, ja heinäkuu jäi taakse melko nopeasti (- jälleen kerran!). Koko menneen kuukauden aikana ei tullut konetta avattua muuta juuri kuin laskujen maksuun, joten ehkä nyt taas vaihteeksi malttaisin istahtaa vähän pidemmästikin [ja useammasti!] koneen ääreen ihan varta vasten blogijuttujen merkeissä. 

Postausaiheita onkin kertynyt melkoisesti... Tietäisinpä vain mistä aloittaa(!)

Toukokuun lopun hieno reissumme Etelä-Euroopassa ansaitsee kyllä osansa tänne blogiin, ja kenties sen matkan lomatunnelmista onkin paras lähteä liikkeelle.

 

Heinäkuussa itsessään tapahtui myös monenmoista, joista postausaiheiksi on monesta. Muun muassa tytön huone sai hivenen uutta ilmettä osakseen, joten sekä vanhasta että uudistuneesta huoneesta ainakin on tarkoituksena kirjoitella. Vanhenin kuun aikana myös vuodella, mutta se nyt ei omaa postausta tarvitse - maininta riittänee :D. Etelä-Euroopan lomakuvien lisäksi tulossa on myös hiukan lisää matka-aiheista sisältöä, sillä automatkalta ihan pohjoisimmasta Suomesta sekä Norjasta Jäämeren rannalta tahdon tallentaa kuvapalat myös tänne blogiin muistoksi. Heinäkuussa tapahtui jänniäkin asioita; saimme nimittäin perheenlisäystä ;). Perheemme on nyt siis kasvanut parilla pienellä hauskalla karvapallolla ♡❤, joista muutama kuva ansaitsee päästä jakoon tännekin. Kuun viimeisenä päivänä valmistui myös ompelukoneeltakin yksi ikuisuusprojekti lapsille, joten varmasti siitäkin kuullaan täällä vielä ;).

Vaikka tämän vuoden heinäkuu olikin monelta osin todella onnellista ja ihanaa, täyttyi kuu myös kyynelistä useaan otteeseen. Eilen tulikin kuukausi kuluneeksi siitä, kun halasimme hyvästit rakkaalle Lumi-koirallemme. Uudenlaista arkea olemme nyt kuukauden päivät siis opetelleet monessakin mielessä. Karvaturrimme oli niin vahvasti läsnä monissa askareissa, joten toinen on mielessä kyllä jatkuvasti. Sydämeen on jäänyt suuri aukko, ja ikävä on ikuinen tätä lempeää ystäväämme. Muistot onneksi pienestä säilyvät ainiaan ja niiden turvin jaksamme ♡.

***
Heinäkuumme oli melko tapahtumarikas, ja kuu sisälsi tunteita laidasta laitaan.
Vaikka kuukausi onkin yleisesti ottaen yksi vuoden ihanimmista, voi silti sille nyt heittää iloiset heipat ja toivottaa kauniisti alkanut elokuu tervetulleeksi.
Monenlaisia suunnitelmia pitää sisällään tämäkin kuukausi, mutta nyt ensin katse kohti ensi viikon alkupuolella alkavaa koulua.

Kaikkea hyvää jokaisen pienen koulutielle!

Tuhat ja yksi suunnitelmaa

Hups hei vain ja juurikin on jo kuukausi kulunut viime postauksestani. Toinen osa ritarisynttäreistäkin jäi ehtimättä julkaista, 

kun jo loma(matka) kutsui tätä bloggaajaa.

Instan puolella moni saattoi toukokuun loppupuolella huomatakin miten reissumme eteni Ranskan rivieralta Monacon lävitse kohti Italian upeita maisemia. (Blogiin tulossa postausta matkastamme aikanaan, kunhan saan kuvatulvan kahlattua lävitse.)

Voisi sanoa, että varaslähtö kesään oli nimenomaan tänä vuonna kyllä paikallaan. Tunne oli huikea hypätä lentokoneeseen ja ottaa suunta kohti lämpöisiä kesäkelejä. Meillä kotona Torniossa kun oli aikalailla luntakin maassa vielä lähtiessäni.

[ Italian Pisasta toin matkamuistona taulun pianon päälle. ]

Tovin totisesti saimme kesää odotella tänä vuonna, mutta nyt se on onneksi vihdoin ja viimein saapunut tännekin. Ja millä ilmoilla meitä täällä Tornionjokilaaksossa onkaan hellitty viimeisen viikon ajan! Pelkkää aurinkoa ja lämpöasteita yli 20 joka päivä.

Tänä vuonna olen koittanut olla järkevä ja puuhailla parhaani mukaan pihalla monia rästihommia pois alta ennen kuin hyttyset saapuvat 

- sitten kun ei tee enää mieli ulkona paljon oleskella ainakaan paikallaan... *hmh*

 Tein tänä vuonna oikein listan kaikista hommista, joita kesän aikana on tehtävänä. (Eli paljolti niitä, joita en ole saanut aikaiseksi aiempina kesinä...) Olen kaiketi sen verran haahuilijaluonne, että lista toimii hyvänä muistuttajana kaikesta, jonka muuten sivuuttaisin taidokkaasti :D.  

Ja miten kivalta tuntuukaan viivata ylitse tehty homma!

Terassit on öljytty, puutarhakalusteet käsitelty, leikkimökille tehty kunnon kevätsiivous, yksi kukkapenkki istutettu, lapsille leikattu kesätukat ja onpahan nurmikin ajettu jo kertaalleen :) + lukuisia muita pikkuhommia tehtynä myös eli aika hyvässä vauhdissa ollaan.

Tosin vielä on kuitenkin pitkä lista hoidettavanakin; puuhommia on paaaaaljon ja ulkosauna siivottavana kunnolla, mutta loppujutut ovat lähinnä maalausta mm. lipputanko, ikkunanpokat jne. Onneksi kesää on tovi jäljellä...

Ja jos oikein sateinen ja kylmä kesä tulee, on sisällekin aika hyvin valmiiksi mietittynä pikkuaskareita.  

(Ja isompaakin... eli vinttiä koitamme pusertaa eteenpäin edelleen.)

Tuskin tässä tylsistymään siis pääsee, heh.

Vaikka näin äkkiseltään tuntuu, että kesänihän on täynnä pelkkiä työaskareita, niin onneksi kaikki mainitsemani puuhat ovat lähinnä hyvin pikaisia, joten uimarannalle ja jätskinsyönnillekin liikenee takuulla aikansa ;).

(Ja itse asiassa jälkimmäiselle onkin liiennyt jo useammasti...)

Onko linjoilla muita puuhien listaajia

vai annatteko kaiken mennä omalla painollaan ja teette ainoastaan vain, jos muistatte? ;)

Kevättä ilmassa

Niin se uusi viikko taas on lähtenyt rullaamaan ja tänään vietettiin ystävänpäivää sekä on jo helmikuun puoliväli(!)

Kevään voi jo tosiaan aistia, sillä eilen täällä Tornionjokivarressa sai nauttia auringosta ja peräti +8 asteen lämmöstä! Ihan hurjaa. Pakkaskelejähän tänne tosin jälleen luvattiin, mutta ihana kevätmaistiainen oli kyllä nyt kohdillaan.

 Kotiin en juuri ole kevättä mitenkään erityisemmin laitellut, mutta kevätkukat (kuten tämä perunanarsissi) tuovat aina mukavan keväisen fiiliksen kukinnoillaan. Kukilla yleensäkin huomaan paljon niin sanotusti kausisisustavani. Tykkään kovin perunanarsissin simppelistä ilmeestä, mutta sen tuoksu tuntuu väliin ehkä pistävän nenään turhankin voimakkaasti. Hurjan pitkiksi tämän yksilön varretkin venähtivät, ja ehkä ne voisikin leikkoa pian maljakkoon jatkamaan.

Kevät ja kesä(kin) ovat kovasti nyt mielessä ja monenlaisia suunnitelmia on ilmassa. Ihanan palan kesää ja ystävyyttä saimme nauttia viikonloppuna, kun kävimme tyttäreni ja hänen ystävänsä kanssa katsomassa uusimman Onneli & Anneli -elokuvan (Salaperäinen muukalainen). Elokuva oli jälleen hyvin suloinen, hyvä ja hauska, että mieluusti suosittelen sitä kaikille. Tykkään muutenkin suosia eritoten näitä kotimaisia tuotantoja.

Orthexin mittasarja-arvontakin päättyi, ja voittajaksi Onnetar arpoi

Julia Häkkäsen.

Kannatti kyllä osallistua kahdella arvalla :) (Voittajaan saatu yhteys FB:n kautta.)

Kiitos kaikille arvontaan osaaottaneille! Teitä oli tosi paljon. Oli tosi mukava myös lukea mitä kaikkea leipoisitte, nam!

♡ Ihanaa ystävänpäivän iltaa ♡

Uutta & keveämpää

Hups vain - joulu meni ja vuosikin vaihtui. Mitä parhainta uutta vuotta jokaiselle! ♡

On kyllä yllättävän ihanaa aloittaa kevätkausi! Olokin tuntuu jotenkin mukavalla tavalla kevyemmältä joulun poisriisuminen jälkeen.

 Pirtissä onkin otettu askel talvisisustuksen raikkaampaan ja keveämpään ilmeeseen, vaikka kuusi tosin vielä tönöttääkin paikallaan 

- mutta sekin enää vain huomiseen.

Amaryllis, joka avasi ensimmäiset kukkansa juuri jouluksi, kukkii edelleen iloksemme. 

Eikä se oikeastaan edes tunnu joulukukalta tällä hetkellä ollenkaan.

Pidän kovin kukasta juuri näin leppoisasti lasipurkissa reunaan nojaillen. Siinä on asenne kohdillaan ;).

 

Uuden vuoden otimme vastaan innolla monia uusia asioita odottaen. Erityisempiä lupauksia ei kummemmin tullut tehtyä, ja bloginikin taitaa jatkaa samaista hiukan rauhaisampaa kulkuaan - ainakin tovin vielä. Josko pian valostuvat päivät kuitenkin antavat paremmin mahdollisuuksia kuvauspuuhiinkin.

Ja ai niin! Viime postauksessa puhuin eräästä uudistuneesta asiasta pirtissä. Ylimmästä kuvasta tuon kalkkimaalilla uutta ilmettä saaneen nyt huomaakin :D. Muutosprosessi tosin on vielä hiukan keskeneräinen ja jonkinlaista patinaa haluaisin kuvun pintaan vielä kehitellä - vaikkakin pidän siitä loppujen lopuksi noinkin kovin paljon. Kummasti uusi väri raikasti ja kevensi pirtin ilmettä entisestään. Tämä muutos oli paikallaan, ja jopa mies tuumasi yllättäen maalauksen olleen oikea päätös.

Viime päivät ovat kuluneet lähinnä talon lämmityspuuhissa, kun vielä nytkin lämpömittari näyttää yli -34*C.  
Onneksi huomenna lupailee säätä jo lauhtumaan päin.

Pysytään lämpiminä ❤.

Luodut toisilleen

Eilen Perjantaina kurvattiin hiukan asioilla Oulussa miehen kanssa ja kävinpäs jututtamassa paria kolleegaakin samalla. Ja erään ihanuuden nappasin jopa toimistolta shoppailuseurakseni mukaani Valkeaan (upouusi kauppakeskus). 
(Sillä aikaa kun mieheni kiersi enemmän itsellensä mieluisia kauppoja oman ystävänsä kanssa, eh.) 

Oltiinpas muuten pitkästä aikaa miehen kanssa kahdestaan reissun päällä. Huvitti hiukan, kun työkaveri oli juuri tullut Turkista vaimonsa kanssa yhteislomalta, niin me sentään oltiin päästy Ouluun asti :D. Täytyy myöntää, että vaikka hiukan kaukaisempikin lomakohde houkuttelisi, ihan virkistävää oli kurkata kuitenkin Oulunkin menoa. Tällä erää tyydyttiin tähän ;).

Tigeristä ja Karkkipäivästä löytyi lapsille kivoja pieniä tuliaisia ja Granitista ostin itselleni kauniin betonisen kukkaruukun. Betoniruukun rouheus ei kylläkään oikein pääse oikeuksiinsa kuvissa, vaan livenä se on nähtävä - ja tunnusteltava :).

Bauhausissakin pyörähdettiin hiukan remppajuttuja kurkkimassa. Puutarhamaailman puolella toki piti käydä imemässä viherenergiaa ja löytyihän sieltä sattumalta iiiiiiihanan tuoksuinen kasvi mukaan - kuin tilauksesta uudelle kukkaruukulle(!) En vain voinut olla kävelemättä näiden tuoksuköynnösten ohitse; tuoksu oli niin huumaava, eikä ulkonäössäkään ei ole kyllä moitittavaa. Rakkautta ensisilmäyksellä voisin sanoa ♥. Ihan on silmiä eri aisteja hivelevä pari betoniruukun kanssa pirtin pöydällä - kuin luodut toisilleen meidän kotiin. (Ja jos jollain on kokemusta tästä kukkasesta, otan hoitovinkkejä vastaan avosylin! Olisi kiva saada kasvi viihtymään meillä pitempäänkin.)

Pienimmätkin arjesta irtiotot ovat kyllä niin mukavia. Oma kesälomakaan ei ole enää kovin kaukana ja onneksi monenmonituista kivaa suunnitelmaa onkin sen varalle. Millään ei malttais enää odottaa, mutta vielä on kovasti puuhia ja järjestelyitä ennen kuin loma starttaa 
- eikä auta kuin tsempata.

Ja toisaalta ehkä tässä odotellessa myös säätilat saisivat suunnan taas parempaan päin :). 
Ei enää ainakaan sitä muutaman päivän takaista lumisadetta kiitos... :D

Mitä mukavinta viikonlopun jatkoa!

Kasvienergiaa

 

Perjantaisen siivouksen yhteydessä laittelin kotia hiukan kevätkuntoon; toisin sanoen vaihdoin muutaman tyynynpäällisen ja kokosin yksinkertaisen pääsiäishenkisen kukka-asetelman ruokapöydälle. Vielä en osannut laittaa keväisiä värejä sen kummemmin, vaan valoisuus ja kasvien vihreys riittävät toistaiseksi mukavan kevätfiiliksen saamiseen. Pastellivärit saavat siis vielä odottaa omaa aikaansa, 

nyt pirtissä jyllää kasvienergia!

Kiinnitin myös seinään uuden kasvitaulun, jonka ostin viikko sitten Iin Kärkkäiseltä (paluumatkalla koulutuksesta Oulusta). Vaikka taulu onkin uustuotantoa, minusta se on yksinkertaisen kaunis ja sopii meille aika kivasti - eikä tosiaan ole silmiinpistävän epäaito. Seinässä onkin ollut suuri tyhjä kohta tähän asti, ja nyt taulun ripustamisen jälkeen ymmärsin, että paikka oli juuri oiva tätä taulua varten.

Sohvalle pääsiäisen kunniaksi pääsi lammastyyny, jota en juurikaan kyllä muutoin tykkää pitää esillä. Nyt se on taas oikeastaan aika kivakin, kun passaa hyvin niin ajankohtaan kuin mm. uuteen kasvitauluunkin.

Ihana on kyllä ollut nyt, kun on lomaa koko perheellä. Aikaa on myös ehditty viettämään lasten isovanhempien ja muutaman muun lähisukulaisen kanssa. Eilen nautimme pääsiäisateriaa anoppilassa ja illalla vielä ahdoimme pitsaa omien vanhempieni luona. Pääsiäismunia ja muita makeita namuja ollaan sitten syöty tyylillä 'ennen, jälkeen ja välissä' muiden ruokien. Miten se aina jotenkin meneekin niin, että nämä juhlapäivien tekemiset kuluvat lähinnä syömisen herkuttelun merkeissä(?!) :D.

Lankalauantaina käytimme lapsia virpomassa ja kävipäs meilläkin ensi kerran pieniä noitia. Olikin itse asiassa oikeinkin ihana yllätys saada pieniä virpojia kylään, sillä asumme sen verran syrjässä ettei aiemmin ole pikkunoidat meille eksyneet. Ensi vuodeksi osaan nyt valmistautua kera parempien 'palkkojen' :D.

Lasten kanssa on siis touhuiltu eritoten ja nyt sunnuntaina vuorostaan järjestin heille perinteisen pääsiäismunien etsinnän. Voihan sitä menoa, vilskettä ja iloa jälleen! Munien etsintä erilaisine vihjeineen / karttoineen lieneekin meän lasten pääsiäisen odotetuin juttu.

Nautinnollista pääsiäisen jatkoa!

Huomiseksi meidät on kutsuttu vanhempieni luo toisen pääsiäispäivän aterialle - - Kivaa päästä taas syömään! :D

Tiedättekös mitä...

...nyt on Lumimäen rouvalla kevätfiilis vähän kateissa, ja pääsiäinenkin lähestyy kovaa kyytiä(!)

Lunta on täällä enemmän varmaan kuin ikinä tähän aikaan (tai ainakin tuntuu siltä) ja lisää vain puskee jatkuvasti.

Ensi viikolla on luvassa taas "miehetön" viikko, joten pulassa täällä ollaan (taas), jos tätä menoa jatkuu tuo lumen tulo.

Koitan kuitenkin kaikesta huolimatta pysyä positiivisena vielä tämän lumimäärän kanssa sillä muutenhan täällä pää leviäisi kevättä odotellessa :D. Mutta valehtelisin, jos väittäisin, etteikö tämä lumimäärä kevätfiilikseen vaikuttaisi.

 Ja (masentavien) lumisten pihakuvien sijaan jaankin tänään teille pienen palan meidän keittiöstä, heh.

Kevättä olen kotiin laittanut vasta todella vähän - ehkä osasyynä laiskuudelle juurikin se tunteen puuttuminen ;). Täytyy varmaan nyt koittaa tsempata loppuviikosta lasten vuoksi ;).

Pääsiäinen tulee onneksi ilman aurinkoa ja niitä osittain sulaneita pihan paikkojakin :D. Niitä vain jotenkin automaattisesti odottaa pääsiäiseksi.

Onneksi nämä kylvetyt ohraruohot tuovat palan kaivattua kevättä sisälle. Jotenkin ne toimivat pienenä terapiana tähän pitkittyneen kevään tulon odotteluun :D. Ja ehkäpä ruohot sekä muut pääsiäiskoristeet ja pastellivärit tuovat vielä hetkellisesti kadotetun kevätfiiliksen takaisin! :)

Onneksi huhtikuu on ihan just huomenna täällä!

Kyllä nämäkin älyttömät lumimassat vielä alas saadaan täältä meiltä Torniostakin ;). Eihän siinä koskaan loppujen lopuksi mene kuin pari viikkoa.
Kyllä vappuna jo näyttää varmaan täälläkin maisema erilaiselta.

Mukavia maaliskuun viimeisiä hetkiä

& hyvää huhtikuun alkua!

(Ja muistakaahan olla valppaina huomenna aprillipäivänä!)

Kevättä ilmassa

Kevät saapuu meille kotiin hiljaa hiipien. Lähinnä kukilla tunnelmaa aina keväisin luon, mutta pääsiäisen lähestyessä varmaan myös niitä pajunoksia, munia ynnä muuta pientä tulee sitten laitettua esille. Lähenevä pääsiäinen näyttääkin pikkuhiljaa jo ensimerkkejään niin Instagramin kuin blogienkin puolella. Itse olen saanut aikaiseksi vasta keväisten sipulikukkien oston. Nämä perunanarsissit (ovat muuten helmililjan ohella lempikevätkukkiani) pääsivät kunnolla venähtämään kellarin rappusilla odotellessaan pirttiin esillenostoa. Ostin tosiaan useampi viikko takaperin Ikeasta erän sipulikukkia 5 kruunun (0,55€) kpl-hintaan ja yritin kovin viivyttää niiden kukintaa pimeässä ja viileässä. Ilmeisesti kellarin rappusilla ei enää sitten ollut kuitenkaan tarpeeksi viileää kun niin valoa yrittivät kurkotella. Talvella kukkien "odotuttaminen" siellä onnistuu kyllä hyvin.

Onneksi on olemassa näitä käteviä Uashmama-paperipusseja, joihin voi tällaiset huipelot laittaa. Riittää hyvin korkeutta tässä "ruukussa" :D. Pöydällä korkeaa kukkaa oli vaikea katsella, joten lattiallehan tämä sitten lopulta päätyikin ihasteltavaksi. Kuopuskin on ihmeen hyvin antanut olla rauhassa.

Vinkkinä: käytän muuten näissä pusseissa/koreissa tms. pohjalla (muovisen kukkapurkin alla) kreikkalaisen jogurttipurkin (esim. Lidlistä) kansia. Toimivat hyvin ruukun aluslautasina.

 

Seuraavana kevätsuunnitelmana on kukkamultien vaihto meän viherkasveille. Pitäisikin saada oikein kunnon motivaatiopuuska sitä varten. Nolona voin tunnustaa, että olen laiminlyönyt aina joinakin vuosina mullanvaihtoja... Ja esimerkiksi viime vuonna taisin vain joillekin lisätä hiukan uutta multaa. Nyt on ihan pakko siis jo vaihtaa kaikilta. Mullat onkin jo hankittuina, mutta suurempia kukkaruukkuja mahdollisesti joutuu vielä osalle hankkimaan. Kellarista pitäisi saada myös haettua muutama talvehtimassa ollut viime kesän kukka ja jännitystä on ilmassa miten ovat selvinneet. (Olen näemä aika saamaton näiden asioiden suhteen.) Runkoruusu siellä on talvehtinut jo toistamiseen, joten ainakin sen hengissäpysymisodotukset ovat korkealla.

Meidän pihalla on muuten yksi ainoa sulapaikka vasta, ja se sijaitsee talomme länsipäädyssä. Siihen paistaa lähes koko päivän aurinko, ja se on rinnettä, joten kaikki lumi sulatessa katoaa siitä hyvin vikkelään. On melkein hullunkurista, kun lunta on muuten pihallamme vielä kinoksittain, mutta tässä paikassa maa on ihan sula ja pehmeä jo - jopa raparperin alut näkyvät(!)

Tälle kyseiselle pihamme paikalle (joka on tosiaan joka kevät ensimmäisenä sula) mulla on tarkoituksena istuttaa kaikki säästämieni jouluhyasinttien, helmililjojen, krookuksien ja tämänkin perunanarsissin sipulit. Ensin niille pitäisi tietysti tehdä jonkinlainen kukkapenkki, vaan nyt kuuluukin kysymys: koska ne voi istuttaa? Jostain luin, että voisi istuttaa, kunhan maa on sen verran sula, MUTTA kun täällähän vielä talvi jatkuu ja pakkasiakin varmasti vielä hyvinkin tulee olemaan. Nythän eletään kuitenkin vasta maaliskuuta, vaikkakin kevät tosiaan tuntuu olevan aikainen. Eli odottelenko suosiolla sinne toukokuulle kuitenkin(?) Olisi kiva kuulla onko muut kokeilleet näitä joulu/kevätsipulikukkiaan säästää ja antaa niille uuden elämän pihalla.

Esikasvatusjututkin pyörii mielessä, ja jotain meillä jo kasvaakin... Mutta niistä lisää joskus toisten.

Ja ne ohrat ja rairuohot - no ne nyt kerkeää vielä oikein hyvin vaikka vasta ensi viikollakin :).

Keväistä keskiviikkoa!

Talvilomaterkut ja -tuliaiset

HiihtoTalviloma on vietetty ja arkeen ollaan palauduttu. Ehkäpä tämä blogikin taas päivittyy hiukan tiuhempaan jälleen ;).

Melkein hävettää myöntää ettei yhtään tullut hiihdettyä koko lomaviikon aikana. (Ne kelit!! Pöh.) Onneksi hiihtokilometrejä kuitenkin on jo tälle talvelle melko hyvä määrä ja vielä ehtii oikein hyvin. Täällä meillä Torniossahan kyllä sitä lunta tosiaan riittää ja tänäänkin saatu taas aimo määrä lisää.

Auton trippimittariin puolestaan saatiin kilometrejä lisää kun päätettiin lähteä kurkkaamaan mitä tuttavaperheellemme kuuluu Oulussa. Niin monet kerrat on ollut mielessä päästä heillä kyläilemään. On myös mukava reissata pitkästä aikaa koko perheen kesken ja muutenkin kiva päästä hiukan muihin maisemiin; kotona kun taidetaan vietettää aikaa ihan tarpeeksi :).

Perjantaina ulkoiltiin kahden perheen voimin Oulun Virpiniemessä hienolla ulkoilualueella - laskettiin mäkeä ja paistettiin makkaraa. 
Sääkin oli mitä parhain!

Lauantaina puolestaan poikkesimme mieheni ja poikiemme kanssa hiukan ostoksilla ja kiertelimme pikaisesti muutamia isompia liikkeitä Oulun laitamilla. Neitimme jäi leikkimään siksi aikaa kyläpaikkaan samanikäisen tytön kanssa.

Ostoksia tehtiin jonkin verran, vähempi tosin sisustukseen, mutta jotain pientä löysin mukaan kuitenkin. (Tottakai!) 

Kuvituksena tässä postauksessa nyt onkin muutamia uusimpia suloisuuksia; Kodin 1:stä Annon mallistosta hauska koppakuoriainen-keittiöpyyhe (jonka laitoin pöytäliinaksi saarekkeen päälle) ja hurmaava puinen sieni. Runkorosmariini bongattiin mukaan Bauhausin Puutarhamaailmasta.

[Kori on TineK:n. Ostettu aiemmin HomeNordista.]

***

P.S. Jos et ole vielä osallistunut kirja-arvontaan, käy pian, sillä sunnuntaina arvotaan!

Kiitos kaikille jo osallistuneille ja lämpimästi tervetuloa uusille lukijoilleni ♥

(Huone)kuusimetsässä

Helmikuu - se on täällä!

Mieli alkaa tehdä jo hiukan värejä, mutta vielä täällä tuiskuttelee niin lunta ettei todellinen kevät ole oikeasti lähelläkään. Ystävänpäiväksi viimeistään aion kuitenkin ne hempeät vaaleanpunaiset kaivaa esiin, mutta onhan tuohon vielä kaksi viikkoa aikaa. Juu, minut tuntien se aika menee hujahtaen ja tulee pian kiirus! Heh.

 Olin jo siirtämässä näitä huonekuusiamme, jotka ovat kaikki tähän asti olleet erilleen toisistaan sijoitettuina, pois pirtistä kevätsisustuksen jaloista. Pian kuitenkin huomasin asettelevani niitä pirtin sivupöydälle pieneksi rykelmäksi. Aika hauskan näköinen tämmöinen pieni kuusimetsä sisällä.

Näissä kuvissa hyvin yhdistyy kaikki - niin sävyt kuin materiaalitkin - joista pidän eniten. Ja nimenomaan sisustamisessa. Ei varmaan kenellekään lukijalleni uusi juttu :D. Väliin toisaalta hiukan ihmettelen näitä värimieltymyksiäni, sillä olen kuitenkin enemmän kesä- kuin talvi-ihminen. Toisaalta nyt puhutaankin vain sisustamisesta ;).

 Muissa sisustusblogeissa taidetaan jo painaa ihan täysillä keväänmerkeissä ja -sävyissä. Lupaankin, että nämä ovat viimeiset näin talviset kuvat meidänkin pirtistä. House Doctorin tähdet, niin kauniit kuin ovatkin, joutavat nyt tammikuun jälkeen pois. Ehkä sitten kannan vihdoin nämä kuusenikin eteisen viileyteen ja alan pohtia pirtin kevättunnelmia ihan tosissani.

Mukavaa viikon alkua!