Vaikka kesäkuu ei täällä pohjoisessa ole ollut niin huikea keliensä puolesta kuin toukokuu oli, olemme silti ehtineet nauttia tälle kesälle jo vaikka mistä eri tekemisistä. Ihmeitä teki kyllä tänä vuonna tuollainen nopea kesän aloitus. Voi kunpa joka vuosi olisi vastaavanlainen toukokuu! Ulkona on kyllä viihdytty, kun ei ollut tuolloin vielä hyttysiäkään häiritsemässä. Säät todella suosivat ja muun muassa ystäväni kanssa päädyimmekin myös järjestämään pihakirppiksen heidän upeassa maalaismiljöössään kansainvälisenä siivouspäivänä 26.5. Ensimmäisen kerran pääsin sellaista kokeilemaan, ja mukavaahan se oli sillä tavalla päivä viettää kelien ollessa niin kohdillaan.
Kesäkuuta elellään nyt jo yli puolen välin, joten aika tosiaan lentää - ja näin kesäisin jotenkin ihan
ennätysvauhtia(!)
Reippaat koululaisemmekin ovat ehtineet jo pari
viikkoa lomailla. Juhlavasti jälleen alkoikin loma, kun tyttäreni
kiikutti kotiin erinomaisen todistuksensa lisäksi jälleen stipendin
koulumenestyksestään. Myös pojallamme oli oikein hyvä todistus, ja
näinpä voinkin olla hurjan ylpeä molempien saavutuksista ♥♥.
Koulun päättymisen jälkeen ehdimme heti loman alkuun reissullekin, kun kävimme Vuokatissa Katinkullan kylpylässä rentoutumassa
kolme päivää. Reissuunlähtö tosin oli kyllä yhtä surkeiden sattumusten sarjaa,
mutta onneksi lopulta pääsimme matkaan ja ihanaahan siellä oli. Voi
olla, että loppukesästä lähdemme vielä jossain muuallakin käymään, mutta
tällä hetkellä ei suunnitelmissa ole kuin lähinnä päiväreissuja oman kunnan ja
lähikuntien kohteisiin. Viime perjantaina esimerkiksi vierailimme Simon Maksniemessä kotieläinpuisto-Arkadiassa kurkkaamassa maatilaneläimiä ja ihastelemassa suloisia laamoja ja minipossuja.
Isompien lomareissujen jäädessä tältä kesältä, koitamme kohdentaa energiamme kodin keskeneräisiin juttuihin ja remontteihin. (Miehen töiden ehdoilla toki mennään.) Piharakennusten kunnostusta ja yleensä pihan/puutarhanlaittoa siirrämme jälleen ainakin vuodella, sillä listalla on vielä niitäkin tärkeämpiä asioita. Ulko-ovet esimerkiksi meillä ovat sijalla yksi, ja ne pitäisikin saada ehdottomasti vaihdettua ennen syksyä. Energiansäästö tulee olemaan ensi talvena ihan eri luokkaa(!) Vintilläkin vielä hommia riittää ja olisi enemmän kuin ihanaa saada jo niitäkin ruksittua pois listalta... Täytyy olla kuitenkin armollinen itselleen, sillä voimavarat pikkulapsiperheessä ovat rajatut - joten tehdään mitä ehditään ja kyetään.
Vuosi vuodelta haaveilen enemmän ja enemmän piha-alueiden siistimisestä ja laittamisesta kuntoon, mutta niitä kauniita kukkapenkkejä odotellessa tyydyn vielä nauttimaan helppohoitoisista luonnonkukkameristä pihalla ja ruukkukukista porstuassamme. Kukkasisustaminen on helppoa ja mukavaa - ja hauskaa on toisaalta myös huomata miten pitkälti saman väriteeman ja samoja ruukkukukkalajeja valitsen vuodesta toiseen. Vaikken juuri koskaan ehdi portuassamme oleilemaan, on se meidän sisäänkäyntimme, jonka haluan pitää viihtyisänä. Porstuan seinää vasten nojailevat vanhat puusukset jaksavat hymyilyttää, sillä samassa paikassa ne pönöttävät ympäri vuoden.
***
Vaikken tänne blogiini ehdikään siten kuten toivoisin, on tämä minulle hyvin rakas ja tärkeä henkireikä. Blogia ei ole tarkoituksenani unohtaa ja hylätä. Kunpa vain ei tarvitsisi pitää näin pitkiä taukoja!
Nytkin tuli harvinaisen paljon tekstiä, joten ylävitoset sinulle jaksaessasi lukea tänne asti ♥.
Ja hei, ihanaa juhannusviikkoa nyt sitten!
Nautitaan kauniista suvesta ja valoisista öistä - vaikka sisältä käsin, jos ei muuten ;).
