keskiviikko 24. kesäkuuta 2020

juhannusten juhannus

Niinpä vain jälleen vierähti blogipostausten väli pitkäksi lähes huomaamatta.
Kyseiseen väliin onkin mahtunut ikimuistoinen kevät niin etäkouluineen ja -töineen kuin omaehtoisine kotikaranteereineen.
Kevät tuntui menevän ihan hujauksessa noissa vallitsevissa poikkeusoloissa.

Niin kuitenkin odotettu kesäkuu lopulta saapui ja kesä alkoi - ja tänä vuonna ihan oikeasti sanan varsinaisessa merkityksessä ♥.
Onhan nämä kelit olleet ihan poikkeuksellisia tähän alkukesään.
Ulkona on nytkin niin älytön helle, että teki mieli istahtaa hetki sisätiloissa ja ottaa oikein omaa aikaa blogin parissa ja päivittää meidän juhannuksen kuvamuistot talteen.


Lähdimme jo torstai-illaksi mökille, jotta voisimme aloittaa juhannuksen vieton heti suoraan aamulla sieltä.
Vaikka mennessä vettä ripsikin, se oikeastaan vain virkisti ja raikasti muuten niin kovin lämmintä iltaa.
Kaikki tuntui olevan niin hyvin ja innostuin oikein ottamaan selfienkin :D.


Hiekkarannalla puuhailua, uimista, lukemista, lättyjen paistoa - ja syöntiä(!), uusia pottuja ja lohta, saunomista, paljuilua, pihapelejä, grillailua, päivälepoja, veneilyä, mato-ongella käyntiä, kukkien poimimista... Niistä oli meidän juhannus 2020 tehty.
Kolme päivää meni ihan hujauksessa nautiskellen elämästä.

Tuosta meidän onkireissusta on sen verran pakko kertoa, että kun veneellä mentiin kalalle, oletuksena oli ettei saada kalan kalaa niin kuin perinteisesti. Mutta niinhän siinä kävi, että jahka ensimmäinen onki saatiin nippanappa veteen, oli jo ensimmäinen ahven siinä kiinni. Meillä meni ihan nauruksi, kun aina laskiessa onkiamme veteen oli kala jo siinä kiinni. Niitä me sitten siinä vuorotellen kiskoimme ylös, eikä mieheni alkuun ehtinyt itse ollenkaan onkimaan, kun kaikki aika meni irroitellessa meiltä muilta koukuista saaliitamme. Ennätysajassa oli ämpäri täynnä ahvenia, jotka sitten myöhemmin mökkinaapuri meille ystävällisesti savusti. Huippu kalastusmuisto totisesti!


Hauska - tai oikeastaan vähemmän hauska - tarina liittyy myös tähän viimeiseen ihanaan kesäillan kuvaan, jonka tyttäreni pyysi hänestä rannassa otettavan. Kuvaa ottaessa nimittäin molskahdin vahingossa laiturilta alas ja muistona on nyt vasemmassa käsivarressa ja takamuksessa melkoisen muhkeat mustelmat. Upsistaheijakkaa, eh. Kyllä onneksi vain nauratti koko kohellus, vaikka näin jälkeenpäin olenkin hiukan soimannut itseäni miten niin huolimattomasti kävelin takaperin.... ja minä kun niin varoittelin tyttöä liukastumasta kivillä.

No mutta tuosta ei-tarkoitetusta-talviturkinheitto-rupeamasta huolimatta vietimme kerta kaikkiaan 
juhannusten juhannuksen suvessa suloisimmassa - ja näitä ihania muistoja vaalin lopun elämääni.
 Instagramin ihastuttavasta kuvatarjonnasta päätellen on moni muukin viettänyt satumaisen juhannuksen.

Kaikkea ihanaa kesään ja nautitaan nyt lämmöstä kun voidaan!
Loppuviikosta onkin uutta reissua luvassa - hiukan vain erilaisella kokoonpanolla:
suunnataan nimittäin rakkaan ystävän kanssa roadtripille, jei.