keskiviikko 25. syyskuuta 2013

Ensimmäinen joululahjani

Voikohan näin jo sanoa(?) Ei ehkä.
Nooh, olkoon joulunodotuslahja :D
 
Kirja pursuaa monenlaista suloista pikkupuuhaa kauniiden kuvien kera
 
Näitä juttuja on meidän ihan pakko tehdä:
 
Tätä kirjaa en malttanut olla nyt jo tilaamatta.
En millään malttanut odotella vasta Joulupukin paketista tulevaksi.
Pakkohan tämä oli ennen joulua saada!
Kiitos Anne, että teit tämän ihanuuden meidän muiden iloksi.
Kirja on hyvin kaunis ja siinä on monta mukavaa pikkuideaa toteutettavaksi
- ja mikä parasta: pääasiassa lasten kanssa!
   

P.S. Täällä kävi pakkasen puolella viime yönä ensi kerran. Eli niin sitä mennään kohti talvea ja sitä iiiihanaa joulua :) 

lauantai 21. syyskuuta 2013

Pirtissä

Eilen pikaisesti otin pari räpsyä pirtistämme - tilasta, joka siis muodostuu keittiöstä, ruokailutilasta ja olohuoneesta.
Suunnilleen tältä meillä näyttää normaalisti (ilman välisotkuja ruokailusta tms.) - eli siis mitenkään erityisemmin stailaamatta.
Tämä saareke oli yksi ehdoton vaatimus keittiöön;
mahdottoman paljon säilytystilaa (se on huikea määrä mitä tämä nielee sisäänsä!)
 ja reilusti lasku-/kokkaus-/leivontatilaa.
Ja kun taso tilattiin hiukan isompana kuin alaosa, niin saatiin kätevästi aamiaispöytä/lisäistumatilaa esim. juhliin tms.
 (Oikealla näkyvä vitriini tilattu täältä. Oli mukava kun sen sai "räätälöidä" omien toiveiden mukaan.)
 Kynttilöitä ollaan ilolla polteltu nyt jonkin aikaa.
Vielä ei ole taloa tarvinnut lämmittää kesän jälkeen, mutta hiukan viileämpinä päivinä ollaan menty kynttilöiden lämmöllä ;)
Ihana kun vanhassa (ehkä hiukan vetoisessa) talossa saa polttaa kynttilöitä hyvällä mielellä ilman, että ahdistuu liiasta kuumuudesta.

(Ikea-keittiössämme vasemmalta oikealle: jääkaappi, ulosvedettävä kuiva-ainekaappi, tavarasäilytystä laatikoissa, jäte/allas"kaappi" ja tiskikone. Viime marraskuussa sattui talon oston yhteydessä sopivasti Ikean keittiöviikot, joten keittiön oston yhteydessä saaduilla etuseteillä saimme sitten ostettua tiskikoneen "ilmaiseksi".)
Kaikki suuret kodinkoneet haluttiin integroituina, jotta koko pirtin yleisilme pysyisi mahdollisimman rauhallisena ja yhtenäisenä. Tarkoitan, että pirtissä säilyisi mahdollisimman mukava tunnelma kokonaisuudessaan ilman häiritseviä pakollisia keittiön elementtejä ;)
 Tiskikoneen tyhjennys hoituu näppärästi kun suoraan koneesta saa nostaa lasit, kipot, kupit, lautaset ja aterimet oikealla vieressä oleviin saarekkeen laatikoihin. Hyvin näppärää!

(Vielä meillä on loppukesän juhlista jääneet pumpputermaritkin pöydällä odottelemassa, että joku saisi ne nostettua johonkin talteen... Toisaalta kohta niille on käyttöä jo seuraavissa juhlissa :D )
Yläkaappeja en halunnut ollenkaan. Halusin hiukan ilmavuutta tilaan.
Eikä niitä kaappeja ole kyllä kaivattukaan. Eikä myöskään kuivauskaappia.
Ne muutamat astiat, jotka pitää tiskata niin kuivaan samantien ja laitan suoraan takaisin omiin paikkoihinsa.
(Lasten on myös helpompi itse hakea kuppinsa yms. saarekkeen laatikoista kun ei tarvitse kiipeillä keittiöjakkaran kanssa.)
Tasot tilattiin korkeakiiltovalkoisena, mikä ei ollut muuten helppo päätös!!
Olin alunperin ajatellut valkeaa, mutta pelkäsin valita sen korkeakiiltoisena eikä Ikeasta oikein muuta silloin löytynyt... Arkailin korkeakiiltoisuuden moderniutta. Lopulta sitten keittiötä tilaamaan mennessämme, tsekkasin isäni kanssa vielä korkeakiiltovalkean uudestaan, eikä se nyt niin paha ollutkaan. Tai ei liiiiiian silmiinpistävän kiiltävä. Ja sopisipa se valkoiseen posliinialtaaseenkin. Oikein olen ollut tyytyväinen valintaan, jota isäni vielä tuki :)
Miehelleni siis sopi minkälaiset tasot tahansa halusin valita. Keittiötä tilatessa muuten ainoastaan kuiva-ainekaappi ja tiskiallas olivat ainoita, joista joutui vähän "painimaan". Nooh, loppu hyvin kaikki hyvin: mie voitin molemmat taistot! Eikä oikeastaan ole tullut valituksia jälkeenpäin :D
(Seinään ollaan vielä teetättämässä lasi suojaksi. Tarjotin ja joku kehyslasi nyt hiukan estämässä seinää pahimmalta likaantumiselta.)
Hanaksi olisin ehkä valinnut jonkin vanhanaikaisemman koristeellisemman, mutta halusin pitää päätöksestäni kiinni, että siitä saa ulosvedettyä ns. letkuhanan esiin, ja siksi siis päädyttiin tähän ei-niin-koreaan.
Päätös ulosvedettävästä hanasta osoittautui ehdottoman oikeaksi, sillä suuri allas vaatii hanan, jolla yltää joka reunaa huuhtelemaan. Ja onhan uuninpellit ja isot pannutkin yms. helppo sillä huuhtoa!
 
Lieden jätin miehen valintaan täysin - hän kun on se pääkokki meillä :)
Induktio oli toki hakusessa, mutta kovasti piti miehen vertailuja tehdä, että on tarpeeksi tehokas, tarpeeksi isot levypinta-alat yms.jne.
Se, jolla induktio on, tuskin enää muuta ottaisikaan!
 

Ruokapöydän taakse seinälle tahtoisin jonkin suuren vaakapeilin - taikka sitten jonkun pitkän tauluhyllyn, johon voisi koota asetelmia tauluista, valokuvista yms. Nyt kuitenkin suurta seinätilaa koristaa/täyttää servettiviirinauha :)
Vaikka ihan kivan näköinenhän se on sekin.
Keinutuoleilta katsellaan telkkaria. (Lasten oma ei vain nyt näy tässä kuvassa.)
Telkun jätin ihan harkitusti pois kuvia rumentamasta :D
Mie sitten inhoan noita nykyajan vempaimia ja niiden johtokaaosta.
Tarkoituksena onkin pian löytää suuren tauluTV-mörököllin sisälleen nielaiseva SUUURI kaappi.
Sitten tämä emäntä on tyytyväinen - ehkä :D
(Oikealla näkyvät kiinteät kaapit saivat myös tapettia pintaansa lastenhuoneen kaappien tavoin. Ja nyt tässä kuvia katselessani huomaan ettei tapetista tullut parempaa kuvaa ollenkaan. Jostain kuvasta voinee EHKÄ hiukan erottaa helmiäishohtoiset suuret ornamenttikuviot. Tapetin ostin paikallisesta maalikaupasta, ja sitä kului peräti 10 rullaa - ja nekin käytettiin tooooosi tehokkaasti viimeistä vuotaa myöten.)
Kaunis ja iänvanha sivustavedettävä sohva tuli talon mukana. Talon meille myynyt perikunta oli sitä mieltä, että "kun se on tehty taloon, se tänne myös kuulukoon"  :)
(Ja peruselämää pirtissä: täällä mahtuu hyvin leikkimään!)
Tilan suunnitteleminen oli helpohkoa, sillä pirtti ikään kuin oikeastaan saneli itse järjestyksensä.
Kun tiesi mihin liesi/sähköuuni, lavuaari, tiskikone, jääkaappi yms. olisi suunnilleen sijoitettava,
ei montaa ratkaisua jäänyt muille asioille jäljelle.
Ja kun suuri saarekekin haluttiin niin sillekään ei oikeastaan jäänyt kuin vain yksi ainoa mahdollinen paikka. Ja sitten taas ruokapäydälle toinen mahdollinen jne. Näinhän tämä monesti remontoitavissa kohteissa menee.
Mutta lopputulokseen ollaan oikein tyytyväisiä. Sehän on pääasia! :)
Eli näin reilun puolen vuoden asumisen jälkeen on helppo kertoa rehellisellä kokemuksen rintaäänellä, että kyllä tämä järjestys toimiikin.

Vielä tila ei kuitenkaan vastaa ihan sitä ulkonäöltään mitä haluaisin, mutta ajan kanssa pikkuhiljaa oikeaan suuntaan ollaan varmasti menossa. Mm. sitä lattian käsittelyä odotellessa :D
Täältä pirtistämme puuttuu vielä se tietty tunnelma, jota haen - mutta sekin varmaan vielä tulee sieltä. Hyvä pohja kuitenkin kaikelle suunnitellulle on, joten tästä on vain hyvä jatkaa :D

***
Ja vielä lopuksi tuttuun tapaan kuvat miltä pirtissämme näytti ENNEN viime talvista remonttiamme:
Saareke meillä on nyt tuossa vasemman puoleisen pöydän tilalla.
Ja yksi remppakuvakin näytille:
Tässä siis vasta keittiön purkua - ja edessä vielä piiiitkä taival.
Tuolloin siis tuntui melko lohduttomalta, (heh!)
joten eipä juuri ole tähänastisesta lopputuloksesta valittaminen :D
 

lauantai 14. syyskuuta 2013

Keep Calm And Dance On

 
Löysin Briteistä iiiihanan kaupan elokuun alkupuolella, josta tilasin neidillemme kunnon balettihepeneet tälle vuodelle.
Kauppa pursuaa toinen toistaan ihanampia balleriina-asuja. Oih!
 
Tytöllämme lähti nyt käyntiin jo kolmas balettivuosi. Harrastuksen alkuinnostus (silloisella 3-vuotiaalla) ei ole laantunut sitten hetkeksikään näinä kuluneina vuosina. Voisi melkein sanoa, että innostus ja kiinnostus vain kasvavat kasvamistaan.
Ja toki toivon kovin, että se innostus jatkuu vielä piiiiiiiitkään. Ihana tukea harrastusta, josta toinen on niin onnellinen.
Oma balettiharrastukseni tyssähti aikoinaan siihen, ettei äitini voinut jäädä tuekseni ja turvakseni balettitunneille muiden lasten äitien tavoin. Toisaalta olen iloinen, että Liljan balettiin ei edes huolita äitejä turhaan sinne häiritsemään.
Lapset pärjäävät varmasti jopa paremmin omillaan nuoren opettajattarensa kanssa
Elän ikään kuin omaa balettitanssijaunelmaani tyttäreni kautta.
Olen tästä asiasta hyvin onnellinen :)
Ja vaikka into joskus lopahtaisikin, olen silti saanut nauttia ja niin tiedän tyttöni myös tehneen.
Näitä tutuja voisi haalia vaaterekillisen - vaikka vain ihan koristeeksikin :D
Vaikka elokuussa hyvissä ajoin uuden asun jo tilasinkin, syksyn ensimmäinen balettitunti elokuussa mentiin kuitenkin vielä viime vuotisilla balettivaatteilla. Jouduin nimittäin palauttamaan/vaihtamaan kaikki tilatut (size 4-6 years) kokoa suuremmiksi.
Neitimme on toki aika pitkä, mutta yllättynyt olin että koon '8-10 years' luulisi olevan eskarilaiselle edes jonkin verran reilu - mutta siis onkin juuri sopiva! Näillä tanssahdellaan tämä vuosi ja katsotaan ensi syksynä tilanne uudestaan; eli mahtuvatko vielä vaiko tilataanko ihan uudet taas :)
Oikein mieluinen kokemus oli tuo Englannista tilaus - ja vaihtokin sujui hyvin helposti (ja ilmaistakin siis oli kaikki tämä). Itse otin heti ensin mailitse heihin yhteyttä, jotta varasivat valmiiksi uudet tuotteet meitä varten, siis kun ensin tilatut osoittautuivatkin liian pieniksi.
 
Tämä seuraava kuva on lempparini kaikista:
Iloa ja eloa. Riemua ja onnea.
 
***
Suloisen julistekuvan löysin nettiä selaillessani. Tulosteen kehystin ostamiini puuvalmiisiin kehyksiin, jotka maalasin vaaleanpunaiseksi (- millä muullakaan värillä, heh).
Niin, että pitemmittä puheitta -
Keep Calm And Dance On
vain kaikille! ;)