Laiminlyöty.

Niin   t ä y d e l l i s e n   laiminlyöty.

Melkein meinasi jo alkaa ääneen naurattamaan, kun tämän haasteen Viiviltä sain :D

Keksin välittömästi minkä "tilan" teille esittelisin. Sitä tätä pirtissä sijaitsevaa keittiön nurkkausta kun en ole täällä teille vilauttanutkaan - en ilmeisesti ehkä edes vahingossa koskaan, heh.

Ja sen kummemmin selittelemättä arvaatte varmasti syyn.

Ei siis mikään kedon kaunein kukka kyseessä :D

{ Varmaan Instan puolella seuraajat hoksaavatkin miksi mies etsi jotain - ja löysikin :D Roskaahan tuo mahdottomasti! Toki kuvaan siistin paikkoja hiukan... }

Toisaalta laiminlyöty tila, toisaalta vain odotellut vuoroansa rempassa. Ollaan nimittäin jouduttu aika tavalla miettimään nurkan tulevaisuutta. Tähän asti (siis hiukan reilun vuoden asumisen ajan) on nurkassa nököttävä puuhella toiminut lähinnä pölynkerääjänä ja tavaratasona. Nuohooja vaikutti päätökseemme ko. puuhellan suhteen sen verran, että totesi vanhuksen olevan jo liian huonokuntoinen turvalliseksi tulisijaksi.

Joten siis lähtöpassin saa toinen. Ehkä uusi elämä koittaa kesäkeittiössä pihalla joskus...?
 

 

Suunnitelmavaihtoehtoja meillä on monia nurkan suhteen. Muurauttaisiko siihen uuden puuhellanlieden (ilman uunia siis, kun emme sitä kuitenkaan tarvitsisi kun on tuo leivinuunikin), ostaisiko valmiin puulieden (joku pieni ja sievä, esim. tämäntapainen olisi kaunis) vai ostaisiko siihen vaikka ihan vain pikku-Sissin sihisemään(?) Vai jättäisikö koko puuliesihomman mietintään ja siirtäisi sähköhellan seinän viereen odottamaan varmempia päätöksiä(?), jolloin jäisi tilaa (sähköliesi-laatikostosysteemin siirryttyä) vaikka jollekin apupöydälle (esim. tämmöiselle, joka on tosin hiukan liian pitkä meille..).

Niin, pohtimista siis riittää. Ja varmasti vielä muitakin vaihtoehtoja olisi.

Tuleeko teille mieleen jotain? Olisi kiva kuulla teidän ehdotuksianne.

Kun siis jonkinlainen puuliesisysteemi olisi kuitenkin haaveissa. Mielestäni vanhaan pirttiin sellainen kuuluu - edes sellainen ihan pienenpienikin. Sähköhellallamme (sis. induktiolieden ja uunin) toki pääasiassa ruoan laitamme kuitenkin jatkossakin, mutta toki puuhellaakin voisi silloin tällöin käyttää, ja olisihan siitä sähkökatkoksen yllättäessä suuri ruoanlaittoapu. Leivinuuni meillä toki on pirttiä lämmittämässä ja voihan siinäkin ruokaa laittaa vähän, mutta pikkuisella puuliedellä/kaminalla saisi äkkiä pirttiin lämpöä hyisinä pakkasaamuina.
 

Ja toki nurkan seinä- ja lattiakaakelitkin tullaan käsittelemään jotenkin silmää enemmän miellyttäviksi... :D

Jos muuten tämä tila olisi jo rempattu uuteen loistoonsa, niin sitten olisi "voitto" tässä ns. 'laiminlyöty'-kisassa kyllä mennyt meän maailman pienimmälle ja rumimmalle kylppärille. Sitä en kyllä millään tahtoisi teille esitellä, mutta ehkä joskus JOS se saadaan rempattua niin ENNEN-kuvahan on tottavie näytettävä!! :D Siihenkin tilaan on monenlaista suunnitelmaa ja ideaa, mutta niistä sitten joskus toisella kertaa.

Tuntuuko muistakin, että rempattavia paikkoja ilmoittautuu jatkuvasti lisää...?

***

Haasteeseen kuuluu myös kysymysosio:

1. Lempiväri sisustuksessa?

Valkoinen ehdottomasti. En varmasti siihen kyllästy ikinä. Valkoiseen kun on aina niin helppo yhdistää kaikkia muita värejä mielen ja sesongin mukaan. Valkoinen tuo valoa - ja sitä ei täällä pohjolassa tunnu olevan koskaan liikaa. Valkoinen rauhoittaa, ja se tietyllä tapaa raikastaa mukavasti.

2. Design-esine tai -huonekalu, joka ei ikinä tule meille?

Esimerkiksi Eero Aarnion huonekalumuotoilusta en juuri välitä. Liian modernia ja muovista minun makuuni - ja ihan liikaa hintaakin. 

Sanotaanko vaikka, että esimerkiksi Pastillia ja Ponyä tuskin tullaan meillä koskaan näkemään. 

(Vaikka kannatankin kyllä sanontaa 'Never say never', niin silti olen tästä asiasta melkoisen varma.)

Toki varmasti on paljon muitakin muiden suunnittelijoiden juttuja, joista en niin välitä, mutta nämä Aarnion jutut tulivat ensimmäisinä mieleeni.

3. Hurmaavimmat henkilöhahmot tv:ssä?

No aivan ehdottomasti Candlefordin postineidin hurmaava Dorcas Lane! ♥

Katselen muuten yleensä niiiiiiin vähän televisiota etten oikein osaa muita nyt tähän vastata näin äkkiseltään. Dorcas vain on niin jäänyt sydämeeni, että hänet kyllä muistan! :D

(Meän tv:n katselusta kertokoon se, että lattiarempan aikaan tv oli poiskytkettynä reilun kuukauden. Eikä yllättäen kyllä kukaan sitä edes kaivannut. Netistäkin katsoin vain Tervetuloa kotiin -sarjan keskiviikkoisin.)

4. Suosikki leivonnassa?

No ehkäpäs ne mokkapalarakkaudenruudut, joista tässä eräänä päivänä kirjoittelinkin :) Ja toki kolakeksit ja mutakakku ovat myös aika jees!

Pistän tämän haasteen eteenpäin seuraaville upeille blogeille:

GreyWhiteHeart
Valkoinen Puutalokoti
Roosaa ja valkeaa
Mailatuksen maailmaa



Loppupaljastus pienellä präntillä:
Piakkoin (toivottavasti) on jo jotain uutta näytettävää nurkan suhteen, sillä ainakin parinsadan kilon puuhella on nyt onnistuneesti raahattu neljän raavaan miehen voimin pois. Huh-hei!

Le Sac en Papier

Joululahjaksi ostin meille Citymarketin verkkokaupan kautta annon kauniin puisen harjasetin pirttiimme.

Alkuun toinen seistä nökötti keittiön nurkassa käyttämättömänä - ikään kuin koristeena odottaen uusia lattioita kaiketi. Käytössä se on ollut nyt parisen kuukautta jo kuitenkin.

Ihana on ja muoviset harjakset ovat ehdottomasti toimivammat kuin edellisen, iänvanhan, luonnonharjaksisen harjamme

- tai ainakin nyt vielä tuntuu siltä. Roskat ja tuhkat (pölystä puhumattakaan) irtoavat liukkaasta muoviharjaksesta paljon paremmin :)

Merkkilappuakaan en ole vielä raaskinut pois ottaa :) Kun on niin kiva sekin, heh.

 

 Ja kuka huomasi pahvipussin?!? Eikös ole söpö(?) Ja ihan oikeasti on vain pelkkä paperinen pussi - mutta niin kovin kaunis.

Niitä nimittäin ihan muutama päivä sitten tuli Haaparannan HomeNord-sisustusliikkeeseen, jossa sitten heti pääsinkin perjantaina käymään pikaisesti ruokakauppareissun ohessa.

(Oih ja voih sitä ihanaa liikettä! ♥)

Mies ostaa meille riisin ( - basmatia syödään - ) sellaisessa 5-10kg:n säkissä Ruotsista,

ja koska säkki on sellainen intialaiseen tyyliin värikäs niin johan oli loistava piilopaikka tämä le sac en papier sille :D

Pussiinhan voi laittaa niin halkoja, paperinkeräyspisteen, tyhjät pullot, leluja, koiran ruokapussin jne. Mahdollisuuksia on monia! Tai miksei vaikka oliivipuun tai muun korkeamman kasvin (ruukussa toki ettei pussi kastu).

Hauskaa tässä paperisessa pussukassa muuten on, että toisella puolella on teksti englanniksi - jos siis ei satu tätä ko. kieltä ymmärtämään, hehee.

Tai jos tykkää enemmän siitä kielestä=puolesta ylipäätänsä.

Kiva koristeleikkuulauta on muutaman viikon takainen löytö Halpa-Hallista.

(Näitä oli myös valkoisena, mutta leivinuuniamme vasten se sopii paremmin juuri tällaisena tummana.)

HomeNordista lähti mukaani myös tämä Tine K:n kaunis S-koon kori.

Oikeastaan menin sieltä hakemaan M-koon koria, mutta ne olivat loppu. Pian niitä taas tulee lisää, joten luvassa kohta puoliin uusi vierailu ko. liikkeeseen. (Ei haittaa yhtään!)

Vanhemman oliivipuumme hienosti mennyt talvehtiminen rohkaisi ostamaan toisen moisen Ö&B:ltä.

Oliivipuu (tämä hiukan aiempaa pienempi) löytyi sieltä vajaan 20 euron hintaan. Jäin miettimään hakisinko vielä toisenkin...

Eli Ruotsissa siis shoppailtu on jälleen kerran. Se on näitä rajalla asumisen etuja.

***

Huomenna jatkan puuhailua erään laiminlyödyn kimpussa.

Minut on nimittäin haastettu jälleen ja pian esittelenkin jotain ihan "uutta" meiltä...

Iloa alkavaan viikkoon!

Minulla se alkaa tarkistuksella hammaslääkärissä... Jaiks.

Arki 1/5

 Ensiksi tahdon kiittää kaikkia, jotka ottivat osaa edellisen postauksen kommentointiin, wou!

Hurrrrjan suuri kommenttitulvahan (ainakin minun blogin mittasuhteissa) siitä syntyi. Hih!

 Ihan parasta oli, kun haasteeseeni tarttui muutama ystävä ja harvemmin kommentoiva lukijani.

Kiitos(!), kun rohkenitte kommentin jättämään. Olette ihan mahtavia!

Ihan huippuhyvä mieli jäi ♥

Kerrottakoon, että tarkoituksenani ei ole kalastella kehuja tai muuta, vaan tieto siitä, että ystävät ovat siellä ja ehkä joskus juuri ilmoittavatkin taustatuestaan/läsnäolostaan, on se 'juttu' :) ♥ Olisi kiva keskutella teidänkin kanssanne täällä(kin) itselleni ns. tärkeistä/ajankohtaisista asioista.

Oli myös erittäin hauska lukea teidän, arvon blogisisaret, ajatuksianne postauksessani käsittelemästäni asiasta.

Oli mielenkiintoista kuulla, että muidenkin blogeissa on ihan sama ilmiö = IRL-tutut (in real life) pysyvät piilossa.

 Jäin miettimään, että syynä lienee pääasiassa se, että kommentointi ei ole arkipäivää ja niin tuttua puuhaa / käy niin luonnostaan kuin meillä bloggaajilla itsellämme.

Toki voihan osalla vaikuttaa sekin ettei osaa/uskalla taikka ettei ajattele kommenttien olevan niin tärkeitä/osa tätä bloggausta, miten asia siis oikeasti on.

Niin tai näin, mutta itse ainakin nyt sain muutaman "uuden" henkilön kommentoimaan edes kerran,

enkä ylpeämpi ja enempi mielissään melkein voisi olla :D

Enkä mie sillä, etteikö teidän blogimaailman ystävien kommentit riittäisi, 

 mutta nyt oli vain hauska haastaa myös "taustalla olevat" ystävät kommentoimaan.

Olen niin onnekas(!), kun olen löytänyt täältä nettimaailmasta mukavan joukon uusia ystäviä, joiden kanssa jakaa samanhenkisyyttä ja keskustella.
♥♥♥

Ko. postaukseni kommenteissa vielä mainittiin, että blogin omalla FB-sivulla herkemmin kommentoidaan... Onko näin?

Mitä luulette, olisiko Lumimäellä-blogille Facebookissa tilaa?

Olisiko siellä helpompi/matalampi kynnys kommentoida?

Itse en vain koe olevani oikein FB-tyyppiä, joten bloginpito sielläkin hiukan mietityttää...

***

Ja lopuksi vielä siihen "arkeen":

{ Tyhmää toisaalta valita arkikuvahaasteeseen kuva, jossa pääosassa oikeastaan on aivan jotain muuta kuin sitä arkea, mutta ruokailtuahan sitä tulee kuitenkin joka päivä. Tämä tilanne vain sattui tässä jokin aika sitten ja siitähän oli heti pakko napata kuva muistoksi! }

Ja niin se, kaikkien jo varmasti hyvin tuntema, arkikuvahaaste löysi tiensä tännekin blogiin

 - kuten myös aiemmin Instagramin puolelle, mutta myös henk.koht./omaan Facebookiini... :D

Tämän haasteen sain Heinässä heiluvassa -blogin Lauralta ja My Sweet Home -blogin Sarilta.

Kiitos teille!

Facebookin haasteista kiitos M:lle & H:lle!

Taidan olla nyt kuitenkin sen verran "luova", että muokkaan haasteitanne sen verran, että toteutan ne/sen täällä nyt samalla kertaa :D (Pistän linkkiä aina kun uusi arkikuva on täällä nähtävillä!)

Haastamaan en taida myöskään enää lähteä ketään, kun tämä on tainnut kiertää niin monella

- ja jos ei blogissa niin siellä FB:ssä taikka Instassa...

Mutta jos tosiaan on joku, joka tämän haasteen on päässyt välttämään, ottakoon tämän täältä mukaansa!!! ;)

Te ihanat ♥

Hei te KAIKKI ihanat siellä ruudun toisella puolen!

Olen ihmetellen miettinyt miten blogissani on nykyään niin mukava määrä kommentteja, jotka ovat vielä niin huippukivojakin aina(!)

En voi muuta kuin epäuskoisesti päätäni pudistellen kiittää :D

Siis kiitos te kaikki mielettömän upeat ihmiset, jotka viitsitte pienen tervehdyksen usein jättää minulle/meille ♥

Olen niistä jokaisesta hyvin onnellinen ja iloinen. Luen jokaisen kommentin aina ajan kanssa ja vastaan niin pian kuin ehdin :)

 

[ Pusero - H&M, mammapuolelta. Raskausvaate toimii siis vieläkin! ]

[ Posliininen kaulakoru - Rörstrand, yllärikaupanpäällinen IittalaOutletista, kiitos! Ihan just niin minua! ]

Vaan joskus aina mietin, että olisi kiva lukea myös ns. "oikean elämän" ystäviltä/kavereilta/tutuilta joskus jokin tervehdys - edes jokin pienenpieni.

(Juu, toki mulla muutama ystävä täällä on kommentoinutkin. Kiitos & halit niistä!)

Tiedän/olen kuullut, että täällä varmaan joku pari kourallista teitä käy blogiani kurkkimassa :)

Joten nyt haastankin teidät ystäväiset rakkaat jättämään jonkun puumerkin kommenttiosioon.

Olisi niin kiva & tärkeä tietää

oletteko te siellä vielä?

♥

Kaikella rakkaudellahan mie vain :D

{ Ihanat tynkäkynnet, heh! Näin mulla lähes aina :D } 

Bloggaaja on ilman kommentteja ja niiden kautta aikaansaatuja keskusteluja niin kovin yksin täällä.

Kyllä kommentit ovat ne suola - ja sokerikin - jolla tätä hommaa jaksaa :)

***

Mutta hei ihanaa, se on perjantai!

Ja meillä on luvassa renkaidenvaihtoa, ehkä ostoksiakin, remppaa yms.

Jee!

Hymyä jokaiselle viikonloppuun!

P.S. Kun nyt lukijakohtaiseksi tämä postaus meni, niin paljastettakoon jo, että kun 300 menee rikki lukijamäärässä, on luvassa kiva arvonta!

Ei pöllömpi päivä

 

Mokkapalarakkaudenruutujen (hah, sanahirviö - meillä kun kutsutaan molemmiksi!) viimeisistä, jo hiukan kuivahtaneistakin, paloista taiteiltiin lasten kanssa Kotivinkin idealla pöllöleivoksia.

Domino-keksejä, sopivia karkkeja ja valkoista sokerimassaa kun sattui soppelisti olemaan kaapissa :)

Meillä muuten leivotaan kaikista leipomuksista eniten juuri näitä mokkapaloja

- sekä lasten että aikuisten (lähinnä mieheni) toiveesta.

Joskus saattaa mennä koko pellillinen yhden päivän aikana... Eh-eh. Mutta ovathan ne hyviä!!!

Aika veikeitä nämä - ei tosiaan pöllömpiä, vaikka vähän vihaisilta näyttävätkin.

(Angry Owls, heh.)

Instan puolella seuraajat nämä silloin juuri valmistuneina jo ehtivät nähdäkin.

 ***

Eilen oli aihetta juhlaan kun pienin muru täytti puoli vuotta!

Täysimetys päättyi (nyyh!) ja nyt alkaakin sitten tutustuminen uudenlaisiin ruokiin, ruokailutapoihin ja makuihin.

Jännää varmasti pojan mutta myös meidän kaikkien perheenjäsenten mielestä :)

Eipä ollut poika moksiskaan kun ihka ensimmäinen lusikka bataattia suuhun upposi. Sinne meni että vilahti! Saa nähdä tuleeko tästä veijarista samanlainen linnunpoikasyöjä kuin vanhemmat sisarukset olivat. Time will tell ;) vaikka tämän ekan ruokailun jälkeen näyttääkin valoisalta.

Ekasta ruokailusta löytyy kuva - yllätys, yllätys(!) Instagramin puolelta :D

{ Lilja 6v6kk ja Kuisma 6kk }

Ja mikä vielä ihan parhautta mitä eilen tapahtui(!)

Aamulla tuli nimittäin tieto, että olin voittanut kuvallani Liberon duploarvonnassa. Sopivasti tämä tulikin juuri herramme 6kk-lahjaksi.

Nyt vain odotellaan, että millainen palkinto se mahtaa ollakaan.

Toivottavasti iiiiso paketti duploja ;) Hehee.

Mukavaa torstaita!

I ♥ Ebay

Sinä myös?!?

Ebayn kautta on tullut tilattua miehen PayPal-tunnuksilla monenmoista.

Kerrottakoon tässä, että mieheni nämä tilaukset oikeasti tekee; jaan vain linkin, niin hän sitten tilaa toivomani.

Onneksi summat ovat pieniä ja ostokset aina hyvin edullisia - kuten nämä uusimmat hankintanikin.

Uusi lompakko äidille minulle n. 4€ (postilaatikkoon asti kannettuna) ja ihan oma ensimmäinen rahapussukka pojalle 0,90€.

Edullisia, eikös?

Vanha lompakkoni oli jo sen verran kulahtanut/repeillyt, että jouti heti uuden tultua ja tyhjennyttyä roskiin.

Näitä samoja olisi ollut myös pienemmässä koossa, mutta tahdoin tällaisen naisellisen pitkulan mallisen ;)

Värejäkin oli monia kivoja!

Pojan uusi Totoro-rahapussukka on kyllä ihan mainio!

Naapurini Totoro -elokuva on meillä koko perheen suosikki. Totoro - niin elokuvan hahmo kuin tämä rahapussukkakin - on ihan ♥ !

Kun posti toi tämän pikkuisen söpöläisen meille jokin aika sitten, otti poika pussukan asiallisesti haltuunsa ja laittoi saadut kolikkonsa sinne kuin tärkeämpänäkin tehtävänä.

Nyt on pussukka näkynyt roikkuvan kaulanauhan jatkeena. Selkeästi siitä pidetään huolta ja pysyy hyvässä tallessa.

Lapset ovat niin hauskoja :D
Toki ensimmäinen ikioma lompakko on tärkeä ja ISO juttu! 

Onko Totoro tuttu hahmo? Itse ainakin muistan lapsenakin elokuvaa katsoneeni. Kissabussikin niin rulaa!

 
***

Ebay on kyllä hyvä paikka. Usein sieltä tulee tsekattua juttuja ennen muualta etsimistä.

Toki edulliset hinnathan tähän menettelytapaan vaikuttavat, mutta myös monipuolinen tarjonta.

Jotain muutakin huippukivaa on postilaatikkoon kolahdellut viime aikoina, mutta niistä sitten joskus myöhemmin :)

Munamiehiä ja munan etsintää

Niin se pääsiäinen meni - ja vauhdilla!

Joka päivä oli meillä jotain menoa ja meininkiä.

Vaikka ei missään erityisemmin lomalla käytykään, pääsiäinen erottui perusarjesta edukseen :)

Pitkäperjantai aloitettiin ystäväperheen kanssa ruokailulla ja leffaillalla.

Lankalauantaina käytiin virpomassa ja syömässä juhlallinen pääsiäisateria anoppilassa.

Virpomistriomme oli jotenkin huvittava näky, kun molemmat pojat puettiin munamiehiksi. 

Erityisen hauskaa oli jälleen kun tyynyjä tungettiin paitojen alle :D

Neidillä oli nostalgisesti päällä minun vanhat pääsiäisnoitakamppeet.

Vielä on muuten täällä meän perällä luntakin paikoitellen jäljellä.

Onneksi ei kuitenkaan enää edes tuota määrää kun niin mahtavalla vauhdilla lämpöisen pääsiäisen ansiosta sulasivat :)

Ihan ei ole kuitenkaan ne T-paitakelit tänne asti saapuneet...

Sunnuntaina päivä alkoi perinteisellä munajahdilla.

 Olen toteuttanut jokavuotisen jahdin lapsille pitämällä heille pienen munan etsinnän vihjeiden avulla.

Olen piirtänyt lapuille simppeleitä kuvia, ja näiden kuvissa olevien asioiden luota löytyy aina uusi vihje, jonka kuvasta taas uusi paikka seuraavan vihjeen löytymiseen jne - ja lopulta pahvimuna, jonka sisältä paljastuu herkkuja (vähintään se yllätyssuklaamuna) ja lelujakin.

(Tytön munasta löytyi tänä vuonna Sylvanian Families -pyykkikone ja tarvikkeita ja pojalta yksi puuttuvista Cars-autoista sekä pieni Dumbo-kirja.)

Neiti sai tänä vuonna vihjeensä kirjoitettuina ja poika perinteisesti kuvina.

Ja kyllä tämä on kuulkaas melko hitti! Kuten varmaan mikä tahansa muukin munajahti. Meillä ei minun lapsuudessani tämmöistä ollut, mutta onneksi osaan nauttia tästä kaikesta omien lasteni kautta!

Voi sitä iloa, touhua ja riemua kun lappuja lapset etsivät.

Nyt vain tuntui, että hiukan liian helppoa alkaa olemaan, kun niin nopsaa oli koko homma ohitse. Joten ensi vuodeksi tätäkin ideaa täytyy varmaan hiukan jatkojalostaa/kehittää jotenkin... Ehkä jotain pieniä tehtäviä tms.

Lisäksi sunnuntaina pääsiäisruokailtiin omien vanhempieni luona kera pikkusiskojeni ja illaksi saatiinkin vielä toinen näistä siskorakkaista kylään miehensä kanssa saunomaan ja katsomaan Frozenia - - ja tietysti syömään lisää herkkuja.
Maanantaina vielä käytiin yksillä synttäreillä ja niin alkoi pääsiäinen olemaan paketissa.

***
Aamulla jatkui tytön eskari ja päivällä pojan kerho.
Itsekin suuntaan kaupunkiin illaksi harrastusten pariin.
Mukavaa arkeen paluuta muillekin!!

Nyt kuuluu keittiöstä tirinää, kun pihvit siellä paistuu pannulla.
Ihanaa! Kaaaamea nälkä onkin :)

Pikaterkut

Tänä vuonna ensimmäistä kertaa ei tarvinnut tämän äidin osallistua virpomisvitsojen tekoon laisinkaan.

Tai lähinnä en kai saanut ;)

Iskä haki vitsat, ipanat etsivät askartelutarpeet ja itse myös koristelivat.

Toisinaan on mukavaa kun lapset kasvavat ja ovat jo niin oma-aloitteisia ja osaavia.

Vaikka toisaalta näiden pajunoksien koristelu on kyllä sen verta mukavaa, että ihan mielelläni olisin mukaan tullut.

Parempi kuitenkin näin, niin tulee ihan lasten itse tekemiä :)

Tytön vitsat jo odottelevat lähes valmiina (ovatkin olleet jo useamman päivän...), kun poika vasta juuri aloittelee puuhaansa.

(Kröhm.. - - miehet!)

Voi tuota kuolan määrää... :D

Seuraavaksi maskeeraus ja pukeutuminen.

Täältä lähtee siis ihan pian liikkeelle yksi Ämmä ja pari Munamiestä.

Toivottavasti mummoloissa ja isomummolassa ollaan valmiina :D

Iloista lankalauantaita!

P.S. Tänne laitan pian kuvia 'in action'!

 P.P.S. Ihan mielettömän suuret kiitokset jokaiselle ihanalle kauniista & rohkaisevista sanoistanne edellisiin postauksiin. Olette niiiiin ♥ jokaikinen!

Jotain uutta & erilaista

Se mitä lapset edellä, äiti perässä ;)

Tämä postaus, jos joku, menee niiiiiiiin minun mukavuusalueen ulkopuolelle ettette uskoiskaan :D

Mutta sanotaanko, että jo muutaman vuoden olen miettinyt, josko jotain vaatepostaustakin laittaisin, mutta aina se on siirtynyt ja siirtynyt jollain verukkeilla.

Minusta olisi mukava näyttää miten pukeudun, sillä se on myös yksi iso osa minua.

Täytyy todeta, että näin hiukan vajaa 6kk sitten synnyttäneenä ei ollut ihan se kaikista paras hetki tätä aloittaa... Mutta näillä nyt mennään. Mitäpä tätä enää siirtämään.

Aina kai se varmaan olis joku syy miksi vielä siirtää tuonnemmas :D

 

Jaa, että mitäkö tuossa teen(?) No säädän kameran tarkennusta tietystikin ja nappaan kuvaa!

Ai mitenkä? No, kännykän kautta tietysti! :D

EOS Remote -sovelluksen saa ladatuksi älypuhelimeen (Android ja iOS) ilmaiseksi Google Playsta tai App Storesta. Sovelluksella saa puhelimella Wi-Fin kautta yhteyden kameraan, jolloin pääsee ottamaan kuvia ja selaamaan otettuja kuvia. Ihan näppärä, mutta saihan sitä hiukan säätää, että kaikki "pelit ja vehkeet" toimi yhteistyössä :D

Onko tämä jo tuttu juttu kaikille muille?

 

[Minun ihana(!) kuvauskamu.]

Ja mitä tähän mallina toimimiseen tulee, niin olihan se vaikeaa! Huh. Tuntuu, että miten muut voi poseeratakin niin luonnollisesti?

Helpointa oli juuri piiloutua tuonne kännykän taakse :D

 

Päälläni oleva mekko(?) on tilattu H&M:n lasten/nuorten osastolta. Se on kokoa 164cm ihan juuri kuten minäkin. Aina silloin tällöin löytää sieltäkin puolelta jotain kivaa.

Sopivien vaatteiden löytämistä rajoittaa vielä tuo imetyshomma, joten tiettyjä kriteereitä siis yläosilla on - ja nykyään siis pukeudunkin lähinnä vain napillisiin/avattaviin.

Uusia vaatteita (kuten nämä housutkin) on täytynyt hiukan haalia; vielä on nimittäin matkaa omiin mittoihin. En ole ottanut mitään stressiä kuitenkaan. Puntarilla en ole käynyt, mutta vanhat vaatteet eivät vielä mahdu päälle, joten siitä voi jo jotain päätellä ;) Pitkään imettämällä olen kuitenkin saanut aina painon tippumaan takaisin normaaliin, joten toivon mukaan myös nytkin. Toki sitä liikuntaakin voisi hiukan lisätä...

Mekko ja housut, uudet | H&M

Pusero, tosi vanha | H&M

Kengät | Ellos

Ihan ei tullut tästä sellaista kuvapostausta kuin ajattelin, mutta eihän tästä ole kuin suunta ylöspäin ;)

Vaatii vain hiukan enemmän harjoitusta ja rohkeutta.

Seuraavaksi taas palaan kuitenkin, teidänkin onneksi, sille omalle alueelleni ja jatkan kameran sillä oikealla puolen eli takana! :D

Aamulla Ouluun, joten kiirus jo nukkumaan...