tiistai 19. lokakuuta 2010

Muita kiitoslahjoja

Rakas viulisti-/pianistiserkkuni vastasi kirkossa kaikesta musiikista; häämarssi (eli alkusoitto), vihkilaulu ja päätösmusiikki.
Häämarssinamme oli ihana Schubertin
Ave Maria viululla soitettuna - ja ilman laulua tietysti.
"Pakollisena" vihkilaulunamme toimi virsi 822 "Se tuntee onnen syvän" Suvivirren sävelmällä (piano).
Ja päätösmusiikkinamme oli yksi maailman kauneimmista lauluista eli Leonard Cohenin Hallelujah (pianolla, ilman laulua). Hallelujahia voi fiilistellä
täällä - ja se muuten kuulostaa just samalta, oih - ja miettikää kuinka upeasti piano soikaan kirkossa.


Kiitokseksi serkulleni (nainen) tein Tildan nallen, jolle kiinnitin käsiin miniatyyriviulun (ostettu) ja itse tekemäni jousen.
Lisämausteena lahjaan laitoin chilikarkkeja.

Ihanalle, ruusuista ja romantiikasta pitävälle, papillemme (perhetuttu ja siis nainen!) tein kiitoslahjaksi Tildan enkelin vihkiraamattu käsissä.
(P.S. Samainen pappi on kastanut myös molemmat lapsemme ja siksi meille oli ehdottoman tärkeää saada juuri hänet vihkipapiksemme.)

Rakkaat ystäväni pitivät minulle maailman parhaimmat polttarit 50-luvulla. Kävimme mm. hohtokeilaamassa, 50-luvun tanssitunnilla ja illalla oli mökillä morsiussaunaa yms. Olimme pukeutuneet koko poppoo 1950-luvun henkeen ja autoissa jammailimme Elviksen tahtiin, wow!

Muistoiksi kokosin polttariporukallemme cd:t täyteen tuttuja 50-luvun jammausbiisejä. Levyn kanneksi tein aikakaudelle tyypillisen kuvan polttaripäiväni yhteiskuvasta.
Mieheni, chiliharrastajana, muisti polttaripoikiaan varsin tulisesti. Karkit tilattiin Saksasta asti ihan häiden vuoksi. Ovat muuten ihan mielettömän tulisia, vaikka olenkin tottunut todella maustettua ruokaa syömään.

Nämä Polttaripoikain hääkarkit ja muut lahjat odottivat saajiaan hääjuhlassamme pöydissä, heille varatuilla istumapaikoilla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Lämmin kiitos kommentistasi jo etukäteen! Se on erittäin tervetullut ♥