HyväPaha joulukuu

Joulukuu ei ole kulunut ihan pelkkien mukavien jouluvalmisteluiden merkeissä vaan monenmoista on sattunut ja tapahtunut. Ihan ensimmäiseksi aivan kuun alussa lensin kotipihallamme tosi pahasti ja hyvä ettei tarvinnut lähteä sairaalassa käymään. Käsi oli sitä vailla ettei murtunut... ja takalisto on edelleen hiukan arkana :(

Täällä ainakin on vallanneet ihan kummat säät tässä kuussa. Ensin sataa vettä ja sitten heti perään kahenkympin pakkaset ja sitten taas lämpiää plussan puolelle ja tulee vettä jne. Meillä on ollut piha kuin pahinkin luistinrata ja silloin lento-onnettomuuteni aikaan oli vielä kevyt pakkaslumi satanut päälle.

Kiireen osuutta ko. tapahtumaan en ainakaan myönnä ;) Eh.

Täällä on nyt viimeisen viikon sisään mahtunut myös jos jonkinmoista.
Tyttö oli ensin oksennustaudissa, sitten seurasi silmätulehdus ja sen jälkeen vielä kuumekin. Baletin joulunäytös jäi välistä ja sitä ollaan surtu jo monta päivää. Toistaiseksi vasta yksi esitys on vain jäänyt väliin neidin balettiuralla - onhan hän siis jo kuitenkin neljään aiempaan lukukausien huipentumiin päässyt osallistumaan :) Tosihan on, että varmaan lähes aina joltain lapselta tuo kauden kohokohta jää sairastumisen tai muun vuoksi väliin. Tällä kertaa epäonni sattui meille.

Eikä vastoinkäymiset vielä loppuneet. Viime lauantaina sattui ikävä juttu kun ajelin vauvan kanssa kaupungista kotiin päin. Kuudenkympin alueella eteeni kääntyi oikealta kolmion takaa auto ja sain väistettyä (ajettua) tämän ko. auton taakse, jolloin törmäsin vain autoni vasemmalla etukulmalla heidän autonsa perään. Onneksi suuremmilta vahingoilta säästyttiin reagointikykyni ansiosta, eikä henkilövahinkoja tullut mitään eikä juuri autoihinkaan - tai ainakaan omaamme. Tilannenopeus oli sen verran pieni tapahtumahetkellä. Eli oikeastaan lähinnä säikähdyksellä selvittiin. Huh-hei. Siinä olisi voinut käydä paljon pahemminkin! Ja vauvakin oli vielä kyydissä :( Toinen pieni - nimeäkin vielä vailla.

No mutta nyt mieli taas parempiin asioihin. On meillä joulukuuhun mahtunut myös niitä mukaviakin juttuja (ja pääasiassa niitä! Sitä ei sovi unohtaa!): ollaan laitettu joulua ja tehty monia kivoja joulujuttuja (ja moni juttu vielä edessäkin!), tavattu ystäviä, tyttö on päässyt kaksille kaverisynttäreille (uusien eskarikavereiden ja huomenna ilmeisesti luvassa jälleen yhdet) ja kerhon joulujuhlissa käytiin pikkupoikien ja mummon kanssa. Ja joulupolkutapahtumaan, joka toimi eskareiden joulujuhlana, päästiin myös osallistumaan! Se olikin oikein huippukiva juttu kun koko perheen voimin päästiin joulupolun rasteille pieniä pulmia ratkaisemaan ja tehtäviä tekemään
(vauva hoiti oman osuutensa pötköttelemällä nukkumalla oikein kiltisti tapahtuman ajan vaunuissaan).

Ja ollaanhan täällä myös joka aamu hymysuin availtu joulukalenterin luukkuja, että ehkä tämä joulukuu ei niin paha olekaan ollut.

Luntakin on todella mukavasti ja maisemat ovat niin kovin talvisen kauniit. Tänäänkin paistoi aurinko mahtavasti pirtin ikkunoista sisään ja värjäsi taivaan upein punasävyin laskeutuessaan "mailleen".

Aiheita siis kiitollisuuteen on hyvin monia.

Lankomieskin laittoi sunnuntaina WhatsAppilla niin komian kuvan meän tulevasta joulukuusesta, jonka olivat isäni kanssa käyneet metsästä hakemassa. Pian siis päästään kuusenkoristelupuuhiinkin!

Että eihän tässä voi loppujen lopuksi taas muuta kuin hymyillä ;)

***

P.S. Lisäsin gadgetin Instagram-kuvistani tuohon oikealle sivupalkkiin. Sieltä löytyy pieniä paloja meidän arjen keskeltä.

P.P.S. Minut löytää Instagramista nimimerkillä ho0_ (viimeinen 0 on nolla).
P.P.P.S. Kerrothan minulle myös oman Instagram-nimimerkkisi :)
P.P.P.P.S. Postauksen kuvituksena tällä kertaa meän omia tonttuja. 

Jouluomppuja

Eräänä iltana meillä pyörähti kauppa-auto pihassa. Kaupitteli omenoita, nakkeja, lihaa yms. talosta taloon.

Ihan hauskaa tämä maalla asuminen :D

Mies innostui ostamaan koko 12kg:n lavan kotimaisia omppuja.

Ja ovathan ne hyviä! Taisipa olla vielä yhtä samaa lajiketta, jota itsekin kesällä istutimme pihaamme kasvamaan.

Omia omppuja siis kovasti odotellessa :)

 Ompuista tehtiin kardemummaista keikauskakkua.

Tai itse asiassa kaksi kakkua, jotka katosivatkin ihan alta aikayksikön parempiin suihin.

Huomenna olisi tulossa vieraita, joten ehkä täytyy aamupäivästä (imuroinnin sijaan jälkeen) pyöräyttää vielä yksi! Mmm.

Iloisesti alkoi ainakin meän perheen joulukuu aamulla kalenterin luukkujen availulla.

Ei ole ollenkaan hankalaa nousta tähän aikaan vuodesta varhain!

Ensi yönä meillä vieraileekin joulusukkaan ylläreitä tuovan tontun lisäksi myös hammaskeiju ;)

Ja joulukuun toisen päivän eskarilaisemme aloittaa yläetuhampaattomalla hymyllä.

(Tai ainakin toivottavasti yleensä edes hymyllä.)

Hymyä

(niin hampaallista kuin hampaatonta) 

alkavaan viikkoonne!

First month

Nyt ollaan jo kuukauden ajan saatu tutustua uuteen tulokkaaseemme.

23. lokakuuta siis saimme pienen prinssimme - samana päivänä kun Cambridgen prinssi George kastettiin Englannissa.

26. päivä lokakuuta kannoimme pikkuisen kotiimme - juuri sopivasti pikkupakettina isosiskonsa 6v-syntymäpäivänä.

(Kun vuonna 2009 sain ensimmäisen poikamme, pääsimme kotiin äitienpäivänä.)

 

 

Hirmuisen suloinenhan tämä uusin(kin) pienokaisemme on.

Eikä enää niin herkkäkään kuin oli ihan alussa.

Vaipanvaihto siis ei ole enää yhtä huutoa vaan toinen on jo selvästi tottunut hetken olemaan ilman niitä lämpöisiä ja turvallisuudentunnetta lisääviä vaatteitakin, hih.

Huomionkipeämpi kuitenkin on kuin isosisarensa, mutta se suotakoon hänelle :)

Poika nukkuu ja syö edelleen oikein hyvin. Vatsavaivojakaan ei ole liiemmin ollut. Mitä nyt pienoista paukuttelua välillä ;)

Mutta itkeä niistä ei tarvi. Ja siis näinhän se meneekin: kun ilma tulee ulos, ei vatsaa kipristä kipeästi.

Yöt menee todella hyvin. Nukkumista oikeastaan aika tasaisesti joka yö 5+4 tuntia. Eli siis yhden syötön taktiikalla mennään yöt. Ilta toki on melkoista tissitankkailua, mutta hyvinpä sitten nukutaankin kun on kiintiöt täynnä
sekä maitoa että äidin rakkautta ja turvaa ♥

Päivät kuluu hirmuista vauhtia ja poika kasvaa oikein kohisten.

Ensimmäisen kuukauden aikana on painoa kerätty jo himpun reilun kilon verran ja pituuttakin on tullut jo reilu 3 senttiä.
Ensimmäiset hymytkin on jaettu, vaikkakaan kovin herkässä ne eivät ole.

Olo on jo osittain haikea - pikkuvauva-aika menee aina niin nopsaa!

 Vieraitakin meillä on (- kuvistakin päätellen) käynyt pienintä miestämme ihastelemassa.

Kiitos teille jokaiselle meitä muistaneille suloisista paketeista! 

***

Mutta nyt takaisin nuuskuttelemaan pikkuista... :)

***

P.S. Postauksia olisi jonoon asti, mutta kuvaaminen on nykyään hiukan haastavaa. Varsinaista valoisaa aikaa on jotain nelisen tuntia ja sekin hujahtaa monesti ohitse ihan muissa jutuissa. Josta sitten pääsemmekin sujuvasti seuraavaan kohtaan:

P.P.S. Pikkusisko sai ylipuhuttua minutkin mukaan Instagramin ihmeelliseen maailmaan muutama päivä sitten. (Olenko ihan jälkijunassa tässäkin asiassa?!?) Ja hyvä, että sai! Taitaa toimia mulla ne päivitykset vähän paremmin siellä kuin täällä. Tai ainakin alku on lupaava ;)

Täältä minut löytää.

P.P.P.S. Kaikki kokeilemani hyvät nimet olivat jo varattuja... eikä ääkkösiäkään huoli. Joten parempia (kuin "hoo83") käyttäjänimiehdotuksia otetaan vastaan :D Käyttäjänimi vaihdettu. Uusi on: ho0_ (viimeinen 0 on nolla)

 
EDIT 3.12.2013
Piti tulla vielä päivittämään nämä suloisuudet:

Baby's First Christmas -koriste saatiin pikkujoululahjana tontulta.

Hyvää isä(nnä)npäivää

...kuten tyttäreni aamulla isälleen reippaaniloisesti julisti :D

Eilen illalla syntyi amerikkalainen suklaa-juustokakku jääkaappiin tätä päivää odottamaan.

Kakun pinnalle ripottelin suklaarouhetta ja hippusen muscovadosokeria.

Mmmm.

Itseleivottua leipää oli myös tarjolla aamupalalla.

VUOKALEIPÄ

4 dl vettä
1 tl suolaa
1 pss kuivahiivaa
3½ dl vehnäjauhoja
4 dl ruisjauhoja
3½ dl kaurahiutaleita
  ½ dl öljyä
  ½ dl siirappia

1. Sekoita suola +42°C veteen. 
2. Lisää hiiva vehnäjauhoihin ja sekoita jauhot hyvin veteen.
3. Lisää loput ainekset ja sekoita.
4. Kaada taikina voideltuun vuokaan ja anna kohota 45 min. (Itse annoin kohota reilun tunnin.)
5. Paista uunin alatasolla +200°C noin tunti.

 (Ohje nuorimmalta pikkusiskoltani.) 

***

Ilman lahjojakaan ei tarvinnut isän olla:

Pojalta kerhossa painettu suloinen tyynyliina ja tytöltä kaunis eskarissa itsetehty autoavaimenperä.

Itse annoin rakkaalleni kaksi Viivi ja Wagner -sarjakuvakirjaa (olen näitä antanut lähes joka isänpäivänä). Sarjikset olivatkin muuten etsimisen takana eilen illalla. Olin laittanut ne nimittäin "johonkin parempaan" piiloon... Sen siitä saa kun ostaa lahjat hyvissä ajoin ja käy vielä synnyttämässäkin välillä.

Nooh, onneksi löytyivät aamuksi!

Me suunnataan nyt ensin syömään ja saunomaan miehen vanhemmille ja sitten tullessa kyläillään vielä omien vanhempieni luona.

Rauhallista isänpäivän jatkoa!

♥

Tähti ★

[Eteisen ikkunaan virittelin jo tähtivaloverhon. Hyvä yövalo pimeään eteiseen vessassa kävijöille. 

Kauniisti tuprutteli luntakin tänään jälleen tänne pohjolaan.]

★★★

Mutta tässäpäs nyt sitten tämä elämänmullistuksemme - uusin tähtemme.

Ikää toisella nyt pari päivää vajaa kaksi viikkoa.

Onnesta ollaan ihan mykkyrällä koko perhe ♥

Pieni poikamme - menninkäisemme ♥

23.10.2013

klo 17.15

3780g

52cm

[Suloiset pesukarhuvaatteet, H&M. Nämä olivat kotiinlähtöasu sairaalasta ja päätyvätkin hyvään talteen vauvan omaan muistojenlaatikkoon.]

Kovin ollaan ihmetelty ja ihasteltu uutta tulokasta.

Käännelty ja tuumailtu onko enempi siskonsa vaiko veljensä näköä.

Ja kyllä on molempia tasaisesti. Täydellinen jatke sisarussarjaan :)

Hiukan on kuitenkin voimakastahtoisempi tapaus tämä kuin isosisarensa olivat vauva-aikoinaan,

mutta syö ja nukkuu erittäin hyvin, joten mitään hätää meillä ei ole :) Pelkkää nauttimista vain. Toinen on vain niin herkkis ♥

(Pikkumies nukkui niin sikeästi kuvaushetkellä, joten toisella kertaa kuva hereilläolevasta pienokaisesta.)

★★★

Eli luvassa on takuulla ainakin vauvapostauksia, koska uusimmat sisustuksellisetkin (yms.) asiat

liittyvät yllättäen uuteen tulokkaaseemme.

Lupaan kuitenkin (vaikka vauvahöpsähtänyt nyt olenkin) ettei tämä pelkäksi vauvablogiksi ole muuttumassa ;)

Sopivasti alkoikin nyt kuulua ähinää - joten tämä triplamamma poistuu takavasemmalle. Tai oikeastaan takaoikealle.

Öitä! Pus-pus ♥

Happy Halloween

"Toti iikeä peikko", Kaapo 4,5v

Meillä ei ole koskaan juurikaan huomioitu koko halloweeniä, mutta nyt lasten eskari- ja kerhoaskartelujen myötä ko. juhlan tuntua on löytynyt hiukan meillekin.

Pienet ja suloiset askartelut, joita toiset niin tohkeissaan tuovat kotiin äidille ja isälle näytille, on vain pakko saada esille kaikkien silmien ja mielen iloksi.

Eskarissa oli perjantaina halloweenin kunniaksi naamiaiset ja meiltä sinne lähtikin oikein tyytyväinen ja innostunut merirosvoprinsessa. Päivän jälkeen kuitenkin kotiin palasi väsynyt juhlija, jolle nousikin sitten lämpö illaksi.

Mm. sairastumisen vuoksi jäi myös lauantain balettikaverin perheen järjestämät kauhujuhlat väliin. Oli ihan pakko laittaa kuva tuosta hienosta(!) kutsusta, jonka tyttäremme sai. Että jotkut äidit jaksaa nähdä vaivaa! :D ♥

Herkkujen syöntiä ei tule unohtaa ;) Eikä vähiten näin oikeana 'treat'-juhlana.

Ica Maxista löytyikin oikein kunnon teemanamut tälle viikonlopulle.

Mmm!

Mutta hei,

jottei tämä postaus olisi ihan pliisu niin voin paljastaa, että jotain elämänmullistavaa on täällä tapahtunut!

Halloweeniinhän kuuluu oleellisena osana jännitys...

joten seuraavaan kertaan siis :)

Porstuan syysasu

 Ja tällä asulla mennään varmaankin sitten koko talvi :)

 

On se jännä miten muutamilla callunoilla/kanervilla ja lyhdyillä saa niin harmonista ja kaunista aikaan.

Oma katseeni ainakin lepää näitä katsellessa kotiin tullessa ja tietysti lähtiessäkin.

Tai tosihan on, että tuo keltainen lattia hiukan silmää häiritsee, mutta se vaihtanee väriä kevään tullen :)

Haaveilen sellaisesta harmaa-valkoisesta ruutulattiasta.

 

Nämä lyhdyt olivatkin ainoa uusi hankinta kukkien lisäksi. Ostin ne Haaparannalta sellaisesta sekatavarakaupasta kuin Ö&B. Hintakaan ei ollut paha. Olisivatkohan olleet euroissa noin parinkympin luokkaa yhteensä.

Toisella puolella kuistia näyttää tältä:

 Polyrottinkiset kalusteet (tai sohva ja toinen nojatuoleista) pääsivät talvisäilöön porstuaan. Ihan mukavasti istuvat tännekin ;) Tuskin niissä oleilemaan tullaan kunnon pakkasten alkaessa, mutta on niillä istuessa nyt syksyn aikana kenkiä riisuttu yms.

Muoviset matot ostin Haaparannan Rustasta, noin 20€/kpl. Ovatkin oikein oiva valinta kun märillä/lumisilla kengillä tullaan tupaan.

***

Ja viimeiseksi vielä kuva ulkoa (ennen porstuaan astumista) muutaman päivän takaa - ennen tänään alkanutta vesisadetta.

Kuva, joka on enää vain kaunis muisto talven piipahtamisesta.

♥

Tule jo lumi takaisin! Olit niin kaunista katsottavaa :)

Pientä muutosta...

...lastenkamarissa.

'Anno Pandora', niin kutsuttu blogimatto, löysi tiensä nyt meillekin.

Villamatto houkutteli lämmittävyydellään, ja värit passaa lastenhuoneen värimaailmaan just soppelin hyvin

- sekä pojan että tytön puolelle.

(Neitihän oli toki sitä mieltä, että maton olisi pitänyt olla pinkki/vaaleanpunainen. En vaan millään ymmärrä enää, että eikö silläkin värillä jo luulisi tulevan jossain raja vastaan?!? :D )

Ja kun NetAnttilaan matot aleen tulivat, ajattelin, että nyt on hetkeni koittanut ;)

Bonuksena matolla oli vielä ilmainen kotiinkuljetus.

Excellent. 

(Ja tähän perään sitä kuuluisaa Mr. Burnsin sormien "yhteennäpyttelyä"...) :D

Alkoi jo vähän välillä alkaa ahdistamaan lastenkamarissa aiemmin olleiden kolmen pikkumaton vuoksi;

eivät pysyneet millään paikallaan ja olivat aina leikkien tiellä.

Nyt varmasti suuren ja lämpöisen maton päällä luulisi leikkien sujuvan ensi talven ajan kohtuu mukavasti :)

 

Koon puolesta matto olisi vielä voinut olla suurempikin. (Tilasin siis suurimman koon 200 x 290cm.) 

Ei välttämättä pidempi, mutta semmoisen 50cm leveämpi niin olis ollut tilaan just eikä melkein.

Tulevaisuuden suunnitelmana on, että kun lattia maalataan/käsitellään niin en enää varmaan laita tilaan mattoa ollenkaan. 

Luulen niiden vähenevän meillä koko talossa sitten.

Ja vielä pidemmälle kun kurkataan tulevaan niin tämä Anno Pandora -matto siirtyisi sitten vintille (joka siis joskus toivottavasti valmistuisi).

Ikeasta ostettiin kaksi Hemnes-lipastoa edellisen yhden leveän lipaston tilalle. Tahdoin lapsille omat lipastot, jotta lasten lelut pysyisivät paremmin eriteltyinä omiin laatikoihinsa. Nyt on barbit, ponit, legot yms. suht mukavasti järjestyksessä. Siivouskin sujuu helpommin kun kaikelle on selkeästi omat paikkansa. Muutenkin on lapsilla jatkoa/tulevaisuutta ajatellen mukava nämä sitten siirtää/ottaa mukaansa omiin huoneisiinsa.

★ ★ ★