Pirtin lämmössä

Tammikuussa (- talvella yleensä) pirtin, ja kodinkin, keskeisintä roolia vetää leivinuunimme.

Uuni ei missään parhaimmassa kunnossa enää ole, mutta toimii vielä kohtuullisesti kuitenkin ja selkeästi vaikuttaa lämmöllään huonelämpötilaamme. Leivinuunimme on pirtin sydän ja suuren kokonsa vuoksi myös toki toimii tilan huomiotaherättävänä keskipisteenä. Punatiilisenä, talomme ostamisen aikaan, tuntui suuri möhkäle imevän kaiken valon itseensä, mutta niin vain valkoinen maali teki jälleen ihmeitä. Onneksemme tämä vanhus on noin muutenkin hurjan sympaattinen eikä tunnelma olisi pirtissämme lainkaan sama ilman sitä.

Näin viikonloppuna, pirtin lämmössä, on mukava istuskella rauhassa ja suunnitella sekä haaveilla uusista sisustusjutuista.

Lisääntyvä valon määrä pitkän pimeän kauden jälkeen saa aina katsomaan omia nurkkiaan uusin silmin. 

Tämä kyseinen juttu onkin selkeästi joka vuodenvaihtumisen jälkeinen ilmiö ;).

Päässä pyörii sata ja yksi ideaa ja mm. pirtillemmekin olen keksinyt jos jonkinmoista uutta kivaa ajatusta, mutta vielä on kuitenkin syytä jarrutella, sillä isompia ja akuutimpiakin remonttikohteita on.

Olemme tehneet paljon remonttiostoksia nyt alkuvuodesta ja jotain oleellistakin saimme hankittua vihdoin; 

nimittäin jalkalistat, jotka ovatkin loistaneet koko neljän asumisvuotemme poissaolollaan. (Auts.)

Sitä tarina ei tosin kerro milloin ne paikoilleen saadaan, mutta ei vielä mietitä sitä ;) Heh.

Remonttiunelmien lisäksi vatsanpohjassa kutkuttaa nyt muutenkin, sillä ensi viikoksi on luvassa jotain erityisen kivaa ohjelmaa(!) Unelmointia monista asioista kannattaa kyllä harrastaa. Yritän ehdottomasti ehtiä instan puolella jotain julkaisemaan, sillä blogiin en kyllä ehdi ;).

Unelmientäyteistä viikonlopun jatkoa!