Perhosia ynnä muita

Kevään ensimmäiset perhoset bongattu Lumimäeltä! Ihanaa :D

(Vaikkei kaikki lumet edes ole vielä sulaneet...)

Tai 'ihka eka' bongattiin keskimmäisen kanssa kyllä jo huhtikuun puolella muutama päivä ennen vappua.

Se vuoden ensimmäisen perhosen näkeminen on jotenkin aina yhtä riemastuttava tapahtuma. Siitä aina tietää, että kesä on ihan nurkan takana 

- ja mikäs sen parempaa ;).

Muitakin mukavia luontojuttua olemme saaneet viime aikoina seurailla; suurimpana toki aina joutsenten saapuminen joelle (jo kk sitten), mutta myös kuovien ja uusimpina tulokkaina pihapiirissämme hauskan töyhtöhyyppäpariskunnan seuraaminen. Kuopuskin viihtyy ikkunan vieressä pihalla hyppiviä otuksia katsellen ja suu sekä silmät pyöreinä huutelee "ti-tyy" ja "oh-hoh". Pienen riemua ja ihmetystä on niin mukava katsella.

(Eikä yhtään harakkaa tai muuta ti-tyy:tä saisi jäädä välistä! :D )

Hauskasti sattui tässä muutamia päiviä sitten kun juuri lasten kanssa katselimme suurta räkättiparvea pihalla. Yhtäkkiä nimittäin pyrähti koko rastassakki lentoon kanahaukan heitä hätyytellessä. Eipä ollut meillä ikkunan vieressä katsojilla ja haukalla kuin muutama hassu metri välissä. Ja ihan suoraan silmien edessä. Oli kyllä huikean upea kokemus! Ikinä en ole haukkaa noin lähellä nähnyt livenä/luonnossa.

Eilen ja jälleen tänään bongattiin pihalta myös sepelrastas (onko tuttu?), jota en muista aiemmin nähneeni. Tai en ainakaan tunnistanut (hiukan erilainen on kuin mustarastas). Piti tuo rastaslaji ihan googlettamalla etsiä. Harvinainen laji onkin kyseessä, kun niitäkin on Wikipedian mukaan vain 100-200 paria Suomessa (Lapissa) ja elinympäristönä tunturit sekä vaarat. Muuttoaikoina voi tosin tavata kivikkoisilta alueilta - eli esimerkiksi nyt sitten vaikkapas meän leikkimökin viereiseltä kivikasalta :D.

Ikä se alkaa näemä minuunkin vaikuttaa kun lintujakin jo tähän tapaan tulee seurailtua. Miehelle jo vinkkasinkin (puoliksi leikilläni) sää/eläinhavaintomuistikirjan ostamisesta :D.

Vappu meni meillä kotoillessa ihan oman perheen kesken, kun perinteinen vappuseura (ystäväperhe) sairastui. Simaa saimme juotua ja munkkeja sekä muita herkkuja syötyä kyllä yllin kyllin. (Sehän me kyllä osataan ilman seuraakin :D.)

Toisaalta kotivappu vailla sen kummempaa ohjelmaa oli ihan mukava niinkin ja saimmehan hyvin aikaa käytetyksi keskimmäisen synttärivalmisteluihin.

Toki mies käytti lapsia kaupungilla katsomassa vappupäivänä perinteistä kulkuetta - ja itse puolestaan hyödynsin tuon rauhallisen hetken ja tanssahdin imurin/luudun kanssa kotosalla ;).

Keskimmäisen synttäreitä tosiaan juhlittiin viime sunnuntaina ja koitan saada kuvia tänne blogiinkin teille kemuista nähtäville. Instagramin seuraajat saivatkin viime viikolla hyvän vinkin mihin teemaan se tämä tuore 6-vuotias poikamme oikein päätyikään... :D (Hiukan haastetta mulle, mutta oikein kivat ja kivannäköisetkin juhlat aikaan saatiin lopulta!)

Hiihtoloman aikaan ostamani Annon puinen sieni löysi muuten lopulta paikkansa huonekuusimetsästä eteisestä, josta tämä näkymä siis tuonne meidän "kodinhoitohuoneeseemme" on (josta kuvia siis tällä kertaa perhosjulisteen inspiroimana). Ehkä himpun verran syksyistä, mutta kyllä näitä katselee kesän täällä eteisen puolella :D.

Eipä mulla muuta kuin aurinkoisia kevään jatkoja jokaiselle täällä piipahtavalle!

Kiireitä on koko kuu täynnä, mutta koitan aina väliin tännekin ehtiä.

Haleja jokaiselle!