Lumipeite

Meidän koti on nyt kuin lumipeitteen saanut.

Tiedättehän sen miltä tuntuu, kun ensilumi on satanut ja peittänyt maiseman kauniin puhtaanvalkoiseksi(?)

Sellainen kun on pieni kirpeä pakkanen ja on oikein helppo ja ihana hengittää raikasta ilmaa(?)

Siltä minusta nyt tuntuu kun koti sai kauan kaivatun valkoisen lattian.

Raikasta, valoisaa & helppo hengittää.

Eikä valkoinen puulattiamme ainoastaan näytä, vaan myös tuntuu, tuoksuu ja kuulostaa hyvältä.

Hivelee siis monia aisteja :D

(Maistanut en sentään ole, vaikka melkein on jopa välillä mieli tehnytkin nuolaista uutta puhdasta pintaa... Hehe.)

Maalattuja neliöitä kertyi 3-4 kertaa maalatuista pinnoista jotakuinkin 350 neliötä. Tiiviihkö useamman viikoan rupeama on nyt takana. Huh.

 Täyttä työtähän tämä on ollut, vaikkakin niin hidasta; huonekalujen roudausta eestaas ja aikaa joka huoneen kohdalla on mennyt hioessa/maalatessa se 3-4 päivää. Eteisen ja pirtin kanssa tuplastikin, koska ne on pitänyt maalata kahdessa osassa (jotta osa tilasta pysyi jatkuvasti käytössä).
Eli ei tämä ihan 'naps ja kops' -homma ollut ;)
(Lattiat valmistuivat muuten jo viikko sitten, mutta sairastuttuani alkuviikosta pääsimme huonekaluja laittamaan paikoilleen vasta nyt viikonloppuna.)

Uudesta lattiasta on ilmennyt myös uusia juttuja - joita toki osasi odottaakin. Nimittäin; voi tuota pölyn ja erilaisten karvojen määrää(!), jotka nyt näkyy niin hyvin tuossa valkoisella lattialla - vaan eipä muuten haittaa! :) Tuleepa imuroituakin nyt tiheämpään. Karvojen/hiusten ja pölyn määrä taitaa olla tässä perheessä suht vakio, joten se sama määrä on ollut sillä entiselläkin lattialla - ei vain ole näkynyt. Huh! Parasta tässä on nyt, että OIKEASTI tuntee siivonneensa ja näkee työnsä jäljen. Aiemmin imurointi ja luutuaminen turhautti, kun ei yhtään puhtaammalta vaikuttanut rehkinnän jälkeen.

Pieniltä korjaustöiltäkään ei olla vältytty. Esim. vaippapakettia ei kannata jättää kovin kauaksi aikaa uudelle lattialle - siis vaikka se olisi ollut jo muutaman päivän kuiva; jää nimittäin ikävä värijälki paketin muovista. Lopullisen kovuuden ja kestävyydenhän tämä maalipinta saa vasta kahden viikon jälkeen (vesiohenteisella Betoluxilla näin, liuotinohenteisella taisi olla tuo kuivumisaika jopa 30vrk).

Mutta on se vaan niiin hieno. En voi muuta kuin todeta, että onneksi ryhdyttiin hommaan. Valon määrä räjähti käsiin ja tuntuu, että huoneet ovat nyt entistä avarammat. On se jännä miten yksi lattia voi vaikuttaa koko tilaan ja tunnelmaan niin paljon.

Kauanhan se otti, mutta tekisin kaiken kyllä uudelleenkin. Oli vaivanarvoinen homma!

(Ja tulipas muuten tehtyä siinä sivussa perusteellinen kevätsiivouskin, heh.)

Ja koska maalauksesta en ilmeisesti ihan saanut tarpeekseni, kehitin itselleni lisämaalattavaa... Niistä sitten joskus myöhemmin.

Nyt suuntaan luutuamaan!

Mukavaa kun valoa saatiin tänään ikään kuin 1 tunti vielä lisää! Valoa ei vain tunnu koskaan olevan liikaa :)
Mukavaa alkavaa viikkoa!