lauantai 15. kesäkuuta 2013

Finally

On sitä sattunut ja tapahtunut monenlaista - mukavaa pääasiassa onneksemme,
mutta jospa nyt ensimmäisenä aloittaisin näistä poikamme toukokuisista 4-vuotissynttärijuhlatunnelmista ;)
{Ja samallahan tässä tulee vilautettua hiukan pirttiämmekin lisää...Heh.}
 
Näitä cakepopseja testasin testattiin mieheni kanssa ensimmäistä kertaa
- ja taisi muuten jäädä myös viimeiseksi kokeiluksi. Sen verta olivat valuvaa ja hankalaa sorttia ;)
Maussa puolestaan ei kyllä ollut moittimista!

Ensimmäistä kertaa kokeilimme mekin näitä lastenjuhlien hiteiksi nousseita vieraslahjapussukoita.
Ja voi miten kivaa niiden tekeminen olikin!
Tiimarista löytyi hauskat ajoneuvopyyhekumit poikien pusseihin Autot-rusinapakettien ja suklaiden seuraksi.
Tyttölapsille puolestaan teimme tyttäreni ja siskoni kanssa helmirannekorut pikkuherkkujen lisäksi.
Uskon, että nämä ilahduttivat pieni lapsivieraitamme kovin :)
 Kakun teemaksi poikamme oli toivonut jo hyvissä ajoin legokakkua.
Ja tässä tämän äidin aikaansaannos - oli varsin suklainen ja ihan hauskakin!
Ja ennen kaikkea myös hyvin helppo ja nopea tehdä ;)
 
Lahjoiksi pieni miehemme sai paaaaaaljon kaikkea kivaa ja tarpeellista!!!
Tässäpäs kuvina vaikkapas ideoita samanikäisten poikien lahjoiksi:
 


Juhlat olivat mitä parhaimmat!
Vilskettä ja vipinää kyllä riitti.
Ja mikä tärkeintä: pieni päivänsankarimme oli päivän päätteeksi hyyyyyvin onnellinen :)
(Ja on ihan varmasti edelleenkin kun sen verran mielellään ja tyytyväisenä näitä kuvia täällä katselee!)

***
"Oon nelivuotias, oppimaan innokas,
sain nimen hauskimman - Kaapo."

lauantai 25. toukokuuta 2013

Eräänä kauniina kesäpäivänä

... meän porstuassa:
Tänään ihana ilma oikein houkutteli valokuvaamaan
- tai lähinnä räpsimään muutaman kuvan pokkarillani meidän kuistissamme.
 



 
 
 Täällä pohjoisessa ollaan jo toista viikkoa nautittu kauniista ja lämpimästä säästä.
Ei ole kevät vaan on KESÄ!
Kesämekkoja ollaankin tytön kanssa ulkoilutettu nyt sitten heti olan takaa
- toivottavasti tämä ei nyt jäis tämän kesän osalta sitten tähän...
Koivutkin ovat jo lehdessä (ovatkohan jopa normaalia aiemmin tänä vuonna) - ja allergiaoireista ei vielä tietoakaan. Hmm.. Erikoista. Ehkä pahin on vasta edessä.
Hitaanlaisesti näitä minun päivityksiä on nyt tullut kevään aikana, eikä asiaa ole lainkaan auttanut/helpottanut se tosiasia, että oma tietokoneeni näytti viimeiset elonmerkkinsä parisen kuukautta sitten. Suuri kyynel.
Miehen koneelle on vain jotenkin toooooosi hankala mennä / suuri kynnys
- ja tuntuupa se/tämä kone olevan melkein aina varattukin.
Nyt meillä kuiten laitetaan uutta kattoa taloon ja mies on niin sanotusti "poissa tieltä". Hahaa.
So it's my turn now!
 Setä ja sedän vaimo toivat meille uuteen kotiimme omppupuun.
(Juu, pitäisi pian saada istutetuksi...)
Hauskasti olivat keksineet hakea kaupasta senvärisiä omenoita puuhun koristeeksi, joita siis puusta joskus pitäisi päästä poimimaankin :)
Omppupuu tuntuu muuten ihan luksukselta näillä leveysasteilla.
Tämä lajike nyt on kuitenkin ihan näitä pohjoisimpien alueiden lajikkeita, joten kovat on nyt sitten odotukset puun ja sadon(!) suhteen.
Onneksi eteläisellä piha-alueella on hyvä tila tälle puulle
- ja sen myöhemmin saapuvalle kaverille ;)
Varpaatkin pääsivät kuvaan :)
P.S. Eikös olekin kivankeltainen lattia?!? Hih. Juu, muotivärihän se kyllä on, mutta taitaa mennä uusiksi. Toki piristäis kyllä keskitalven pimeäkauden aikaan.
Täytynee ehkä vielä tuumailla ;)

Näiden kuvien myötä mukavia kesäpäiviä jokaiselle blogissani piipahtavalle!

perjantai 24. toukokuuta 2013

Onnea on...

 ...saada kolmas kummityttö ♥
 
Pelkästään ostolahjaa en melkein osaa edes antaa
- en ainakaan tällaisissa tapauksissa :)
 
Kastelahjaksi kokosin kehysten väliin pienen pyykkinarun, johon tein roikkumaan Tildan ohjeilla (kaavaa kylläkin aikalailla pienentäen) pupusen ja jonkinlaisen juureksen pupun evääksi.
Kastemekon piirtelin omasta päästä ja toki syntymätiedot oli myös saatava narulle roikkumaan.
Yleisesti koitin noudattaa mahdollisimman hyvin lapsen ja hänen vanhempiensa kodin värimaailmaa, jotta lahja olisi ainakin siltä osin mieluinen.
 Taulun lisäksi virkkasin kummitytölleni tuttiketjun hänen ensimmäistä suurta päiväänsä varten
- ja sopimaan muutenkin juhlan teemaan.
 Toiseksi kastelahjaksi annoin pikkuruisen Nomination-korun tähtikuvioisella palalla.
Valitsin tähden ★ , koska se on syntymän symboli ja myös toivoa täynnä ;)
 Tämän korulahjan annoin jo ennen itse kastetta, jotta pikkuinen saisi sen tärkeään H-hetkeen mukaan.

★ ★ ★ 

keskiviikko 17. huhtikuuta 2013

Jotain virkattua

Ja niin kävi, että minusta tuli maaliskuun alussa jo kolmannen kerran täti.
Eli nyt olen siis tripla-täti ;) Hieno tunne!
Pikkuiselle murulle virkkasin lahjaksi vauvan äidin pienestä vinkkauksesta
sekä isosiskoni hienoisesta patistuksesta isoäidinneliöpeiton.
Isosiskoni osallistui peiton virkkaukseen muutaman ruudun/neliön verran
- eli suunnilleen sen mitä ehti puolestaan oman vauvansa hoidolta.
Lankoina käytin omia yläasteaikoina hankkimiani kaulahuivilankoja.
Kröhöm... Juu, siitä huivista ei sen enempää.
Langan merkki Novitan Florica (en edes tiedä valmistetaanko enää..), 100% villaa.
Kooltaan peitto ei ole kovin suuri, mutta oikein sopiva esimerkiksi vaunupeitteeksi.
 Tyttäreni piirsi vauvaonnittelukortin, ja lahja kääräistiin tapetin palaan.
Ihana ihana murunen.
Voi tätä tädin onnea ♥

lauantai 6. huhtikuuta 2013

Ah, sesonkisisustamista!

Joulun laitto talon oston ja remontoinnin vuoksi jäi viime vuonna kokonaan tekemättä. *Syvä huokaus*
Suunnaton joulunlaitontarve jätti pitkäksi aikaa suuren aukon sisustajan sydämeeni.
Kun vihdoin pitkän ja pimeän talven ja muutaman hyvin tiiviin remonttikuukauden jälkeen pääsimme helmikuun 10. päivä uusvanhaan kotiimme muuttamaan, 
ei enää joulua kehdannut alkaa kotiimme laittamaan
- vaikka olisi melkein haluttanutkin!
Jotenkin joulu ja sen tuoma kova sesonkisisustamisen tarve jäivät omalta osaltani hyvin vajaaksi
- ja tuskaa lähes tekikin muuttolaatikoita purkaessa ja järjestellessä siirtää joulukoristelaatikot avaamatta suoraan kellariin odottamaan seuraavaa joulua.
Sääliksi ihan kävi niitä suloisia nisseparkoja ja muita ihanuuksia.
Sitten tulikin jo kohta (onneksi!) helmikuun jälkeen maaliskuu ja pieni sesonkisisustamistuska alkoi vihdoin hiukan hellittää otettaan.
Maaliskuun lopun pääsiäinen häämötti jo ihan nurkan takana ja pääsiäisen laittaminen sai alkaa.
Voi sitä onnea!
(Tätä tämmöistäkään avautumista ei voine ymmärtää kuin toinen himokas sisustaja... Hih!)
Suloiset värit ovat vyöryneet pirttiimme.
Kevät on ihan pian täällä!
En vain voine olla olematta paremmalla tuulella kun koti puhkuu raikkautta ja piristäviä värejä.
Sisustamistarve on hiukan laantunut ja nyt on hyvä olla hetki näin.
Nautin tästä väripaljoudesta niin kovin ja luulenkin etten ihan heti näistä puputipu-suloisuuksista ole luopumassa.
Olkoon vappuun asti nyt ainakin!
Paitsi nämä herkut ovat tainneet jo kadota jonnekin parempaan paikkaan... Eh.
Mukavaa jälkipääsiäistä sinne teillekin!
En millään usko, että joka kodista olisi jo pääsiäinen riisuttu pois.

Pupunpusuja jokaiselle!