Vastapainoksi

Elämä on ollut kiiruista eikä enää blogiin tunnu ehtivän - vaikka kuinka tekisikin mieli(!) Ikävähän teitä kaikkia jo on!

Koska arki on täynnä menoa ja melskettä, kaipaan vastapainoksi harmoniaa ympärilleni viikonloppuisin. Toki tälläkin kertaa viikonloppu alkoi ensin oikein kunnon siivouksella, mutta sittemmin olenkin ihan vain nautiskellut rauhaisasti kotosalla.

Toissayönä saavuin kotiin pikavisiitiltä Tampereelta, ja tuo reissuväsy kyllä meinaa painaa vieläkin. Ihan täysin ei loman merkeissä vierailu mennyt, mutta onneksi ehdin kuitenkin piipahtaa parissa sisustusliikkeessäkin - eikä onneksi ihan tyhjin käsin tarvinnut kotiin palata :D. Hankinnoistani lisää toisella kertaa.

Makuuhuoneemme (mikälie välitila) on täällä blogissa jäänyt hyvin vähälle huomiolle. Tila tuottaa minulle päänvaivaa ja ehkä joku muistaakin minun joskus maininneen tilan hankaluuden; huone on läpikulkuhuone useamman tilan välillä (mm. lastenhuone ja pirtti), ja samassa huoneessa sijaitsee lisäksi mm. miehen työtila. Makuuhuoneeseen yleisesti kuuluva rauhallisuus tässä huoneessa on melkoisen haastavaa saavuttaa, ja se haluttu "henki" melko kaukana vielä. Kuviin onnekseni sain palan sitä tiettyä tunnelmaa ja harmoniaa, jota kovin huoneeseen kaipaan. (Makuuhuonehaaveilujani vuoden takaa voi kurkata täältä.)

Makuuhuone tai ei, siellä nukutaan silti ihan kohtuullisen mukavasti. Ja koska tiedän tämän olevan väliaikaista, 

kaiketi pää sen siihen ajatukseen nojautuen kestääkin. 

Vaikka väliin usko erillisen rauhantyyssijan - sen haaveiden makuuhuoneen - saamiseen horjuu pahastikin,

olen onneksi saanut erään unelmani etukäteen toteutumaan ja siten lievittämään odottamisen tuskaa siitä the makkarista ;).

Pian tuosta uudesta mukavuudesta lisää.

Ihanaa sunnuntaita

- ja samalla erinomaista tammikuun viimeistä päivää!

"Betonitaso" leikkikeittiöön

Kuopuksemme sai vuoden 2014 jouluna vanhemmiltani lahjaksi Ikean Duktig-leikkikeittiön. Ajatuksena oli jo alkuun jotain pientä tuunausta keittiölle tehdä, vaikkakin ihan alkuperäisasussaan sai se kuitenkin palvella ensimmäiset kuukaudet. (Täällä kuvia siltä ajalta.)

Viime keväänä keittiö sai sitten valkean värinsä, kun lopulta kyllästyin koivupinnan katseluun. (Täältä voi kurkata keittiön kokovalkoisena.) Täysin valkoinen keittiö ei kuitenkaan ihan ulkonäöllään tyydyttänyt, vaan jotenkin taso kaipasi hiukan erottumista joukosta 
eli pieni kontrasti oli keittiöön paikallaan. Ja totta puhuen ei valkoinen taso ollut kovin käytännöllinenkään nuorimmaisemme käsittelyssä, vaan aina pinta oli likaisen näköinen ja naarmutkin erottuivat selkeästi.

"Betonitasot" ovat viehättäneet silmääni oikeissa 1:1-keittiöissä, ja niinpä sainkin idean tähän minikeittiön tasoremppaamme. Aikomuksena ei ollut kuitenkaan ihan oikeaa betonitasoa alkaa tekemään, joten paljon lukemastani DC-Fix:istä kaipasin ratkaisun ongelmaani :).

Iin Kärkkäisellä kurkkasin kyseisen kontaktimuovivalikoiman lävitse, 
ja koska muovi 'Avellino Stone, nro17' näytti ihan tarpeeksi betoniselta minun silmääni, lähti rulla mukaani.
Toisena vaihtoehtona olisi ollut musta marmori, mutta totesin sen kuitenkin olevan hivenen liian moderni makuuni - vaikkakin siitä(kin) olisi tullut ihan mielettömän hieno! (Ja äkkiäkös tällaisen muovin vaihtaa, jos mieli muuttuu, heh.)

Tämä oli muuten ensimmäinen DC-Fix-kokeiluni. Ihan on näppärä materiaali kyllä ainakin tällaiseen pieneen tuunailuun.
Ja tämä väri antaa nyt likatahroja hitusen anteeksi ja onpahan muutenkin likojen pyyhkiminen muovipinnalta nyt helpompaa.

 

Muutakin uudistusta minikeittiö on saanut osakseen sitten viime kuvien, kun lopulta sai "mikrokin" lähtöpassit (eli ovi vain veks keskeltä ylhäältä). Meillä ei ole itselläkään mikroa, joten en nähnyt sitä tarpeelliseksi pitää myöskään tässä keittiössä; onhan ne niin näppäriä nuo nopeat induktioliedet :D.

Viirinauhan ompelin pientä lisäilmettä tuomaan, sekä lisäksi sai minikeittiö samalla ompeluinnolla pienen keittiöpyyhkeen, patalapun ja -kintaan. (Näkyvät paremmin yläkuvassa.) (Kankaat - Eurokangas.)  

[ Pingviini ja jääkarhut - Rusta, Haparanda. Tafelgut-teepurkit - Sisustus Country Heart, Tornio.]

Nyt alkaa tämä keittiö olla aikalailla "oman näköisemme" ja valmis, vaikka uusista vetimistä vielä ehkä hiukan haaveilenkin... 
En muuten millään malttaisi odottaa, että pääsisin sisustamaan jo poikien OMAA huonetta. Vaikka ihan kiva tämä leikkinurkkaus pirtissämmekin on, mutta myönnettävää, että se huone olisi ehdottomasti niiiiin paljon mukavampi kaiken kannalta! ;)

***

Niin vain se tuli uusi vuosikin, meni loppiainen ja joulukamppeetkin tuli hyvissä ajoin kerättyä pois. Yllättäen ei tuntunut edes kovin hankalalta laittaa koristeita laatikkoon, vaikka muistelen sitä aiemmin usein haikein mielin tehneeni.
Kovia pakkasia on nyt pidellyt, ja niin on vain auto ja vesiputketkin heti ehtineet reistailemaan. Tänään kävi jo alle -20, mutta viikonlopuksi se lupailee taas kiristyvän. Nautitaan nyt kun on kunnon talvisäät! Eipä ainakaan sada vettä, heh ;).
(Vaikka auton hyytyminen kauas kotoa ei kovin naurattanut...)

Pysytään lämpiminä!
(Niin me ihmiset ja eläimet kuin autot ja talotkin.)

On tullut aika

Niin se meni joulu ja joulun aika. Täällä ollaan nautiskeltu rauhallisista päivistä perheen kesken ja ihan kotosallakin ollaan oleskeltu pääasiassa.

Nyt katse on suunnattuna tälle vuoden viimeiselle vuorokaudelle.

Ajatuksena on ottaa tämäkin päivä rennon mukavalla otteella ja lasten ehdoilla; anoppilassa ruokaillaan ja illalla käydään vielä katsomassa naapurikylän jokavuotinen ilotulitusshow.

Tuntuu ihan hassulta olla jälleen siinä tilanteessa, että vuosi on vaihtumassa - vaikka toisaalta se vuoden 2016 kirjoittaminen tuntuukin jo ihan luontevalta.  Mutta nyt ollaan vielä hetki vuodessa 2015, ja on tullut aika kiittää kuluneesta vuodesta, muistella sen iloja ja uusia mahdollisuuksia.

 Ja matkalla koetuista pienistä vastoinkäymisistä on opittu ja haasteet otettu vastaan voitettaviksi.

Vuosi 2015 toi minulle paljon - ja parhainpana asiana: monta uutta ystävyyttä. There are no words to describe how happy I am.

Kiitos te jokainen ihana ♥.

Kiitos myös suuresti teille jokaiselle uskolliselle lukijalleni.

Olen valtavan onnellinen teistä kaikista!

Ihan mielettömiä kommentteja olen saanut lukea vuoden varrella - hymyhuulin.

Toivottavasti jatketaan yhteistä matkaa vielä pitkään ♥.

Vaikka uuden vuoden alun mieltäminen uuden ajan aluksi ei täysin mene oman ajatustapani mukaan, 

suuntaan silti katseeni nyt kohti uutta ja entistä valoisampaa vuotta.

Nöyränä ja hyvin kiitollisena päätän vuoden 2015.

Monia onnellisia hetkiä ensi vuoteen

♥

Joulurauhaa

Vaikka blogi elelee nyt hiljaisempaa aikaa, meillä Lumimäellä silti eloa riittää senkin edestä. 

Joulukuu on ollut kiireinen, ja vihdoin on aika ollut pysähtyä sekä rauhoittua joulun viettoon.

Viimeisimmästä postauksestani onkin jo aikaa ja kerrottakoon, että niissä joulumyyjäisissä meni oikein mukavasti(!) Olin niin iloisesti yllättynyt miten moni tuli minua tapaamaan. Tuotteeni saivat oikein kivan vastaanoton kaikilta niin täällä blogissa kuin myyjäisissäkin. Kiitän vielä suuresti teitä jokaista näin jälkikäteenkin ♥.

Joulukuu on tosiaan ollut monenmoista tohinaa täynnä ja nyt lomaviikolla viimein olemme ehtineet oikein kunnolla paneutua jouluun ja tehdä kaikenlaisia mukavia jouluaskareita lasten kanssa. Joululauluja ollaan kuunneltu ja laulettu - ja olenpas jopa itsekin niitä innostunut soittelemaan.

Jouluinen sisustus meillä on tänä vuonna oikeinkin minimissään, mutta tietyistä pääjutuista en kuitenkaan luovu ;).

Kuten kuusesta, josta suuri kiitos isälleni ♥.

Me vietämme joulua perinteisesti lähisuvun kesken ♥

ja tarkoituksena on - - no ainakin syödä, syödä ja syödä :D.

2-vuotiaamme lienee hyvin jo joulunajan tavat sisäistänytkin, kun pikkutuolikin on jatkuvasti nostettuna avuksi pipareiden hakuun...

Rakkautta & joulurauhaa!

-Hanna-

HANDMADE Lumimäellä

Syksyn aikana olen istunut usein iltoja ompelukoneen ääressä taikka virkkuukoukku seuranani. Kankaita ja lankoja on kulunut hyvää vauhtia, eikä into ole ottanut laantuaakseen :D. Ajatuksenani on ollut, että voisin joitain tekemiäni pikkujuttuja lähteä joskus myymään joihinkin myyjäisiin.

Muut kiireet kuitenkin ovat viime aikoina ottaneet vallan ja ajatus myyjäisiin lähdöstä oikeastaan siirtyi jonnekin hamaan tulevaisuuteen, kunnes sitten ihan vasta kävelylenkin ohessa törmäsin ystäväni kanssa Naisten messut -myyjäisten ilmoitukseen, ja asia oli sillä selvä; sinnehän lähdetään yhdessä niiden kera mitä valmiina on! ;)

Nyt jännittää miten minut ja Lumimäellä tehdyt tuotteeni otetaan vastaan.

Tulen kertomaan sitten miten mulla meni ;).

Nyt vain tämä ilta aikaa pakkailla tuotteet loppuun - pieni kiiruskiirus siis.

Wish me luck!

♥

P.S. Ja minut siis löytää huomenna lauantaina 5.12. Tornion Åströmin kartanon Naisten messut -joulumyyjäisistä klo 11-14. Heti eteisen tuntumassa jossain main olen samassa myyntipöydässä Country Heartin Sinin kanssa.

Eli kohdistatte katseenne kahden blondin suuntaan :D.

Perhosia talven keskelle

 Sopivasti juuri ennen joulukuun alkua ehdin postaamaan neitokaisemme kaverisynttäreiden kuvapaloja. Teemaksi tyttö oli päättänyt 'perhoset', joita sitten muutamiin juttuihin saimmekin kivasti esille. Perhossynttärit juhlittiin tosin jo kuukausi sitten, mutta ajanpuutteen vuoksi päivitän näitä kuvia vasta nyt tänne. Ja vaikka äkkiä ajattelisi näiden juhlien olevan hyvin kesäiset, niin jostain syystä näistä kuvista välittyy myös - niin hullunkuriselta kuin se kuulostaakin - talvinen raikkaus.

Netistä löysin kauniin perhosen kuvan lasin reunoille koristeeksi. Väriprintterin puutteen vuoksi jäivät ne lopulta ihan vain mustavalkoisiksi, mutta toisaalta kauniit noinkin. Kylläpä vain tytöt tykkäsivät näistä - ja taisi teema noin muutenkin olla mieluinen.

Suloiset sienet (alla kuvissa) koottiin prinsessakekseistä ja vaahtokarkeista (tomusokeritöhnän avulla). Nämä olivatkin oikeastaan ainoat "työläät" jätskikakun rinnalla - hehe. On äärettömän ihanaa, kun lapset itse voivat olla tällaisissa helpoissa jutuissa mukana tekemässä.

Nämä herkkusienet olivat kyllä niin menestys(!) - ja loppuivatkin samantien. Olin yllättynyt niiden suosiosta, sillä vaahtokarkit jakavat mielipiteitä yleensä... :D

Pöydän keskellä kulkenut perhoskoristeketju löytyi Haaparannan Rustasta (n.2e), ja se toikin kivasti ilmettä kattaukseen.

Kaikki värit tulevat ihanan raikkaasti esiin valkoisella pohjalla.

 Pompomeja tein muutamia lisää Ikean silkkipapereista. Roikkuvat perhoskoristeet ovat myös Ikeasta, ja ne olivat kyllä nappilöytö tähän teemaan. Ostin kaksi settiä, joista ehkä käytin noin puolet. (Setin hinta oli koosta riippuen 2-4e.)

Jätskikakku oli sankarin toiveena ja senhän toki sitten myös tein. (Pääsee aina myös helpommalla tällaisissa!) Toinen siipi oli normaalia vaniljajäätelä ja toinen laktoositonta. Koristeiksi neiti toivoi Lidlin "ranskanpastilleja" (yksiä lempimakeisiaan). Hyvin osasi kyllä valita, kun sävyt olivat niin sopivat. 

(Perhosen vartalona on kuorittu Stella-laku.)

Kuvan sai kakusta ottaa melko nopsaan ja samalla sekunnilla jo kantaa kakku pöytäänkin; reunimmaiset pastillit valuivat uhkaavasti alas...

 

Vieraslahjoiksi neidin suloisille luokkakavereille teimme perhostikkarit. 

Ja jokaisen perhosen toisen siiven taakse tyttö kirjoitti 'Kiitos' sekä oman nimensä.

Perhoskuvat googletin, tulostin ja leikkasin. Tikkarit sujautin pienistä leikkaamistani lovista "sisään" ja siipien taakse laitoin vielä vahvistukseksi palan teippiä.

 

Näistä kemuista jäi kyllä niin hyvä mieli :).

Hauskin päivän muistoista lienee se miten kuopus veteli parin tunnin päiväuniaan kahdeksan 8-vuotiaan tytön juostessa ja kiljuessa edestakaisin pojan sängyn ohitse. Hyvät on unenlahjat! ♥

***

Täällä meillä päin satelee lunta ihan mahdottomasti. Saas nähdä päästäänkö aamulla pihasta liikkeelle. Joulukuuhun tosin on ihana vaihtaa, kun maisemat on kunnolla talviset.

Ensi kerralla sitten kuviakin hiukan jouluisemmissa tunnelmissa.

Haleja jokaiselle!

P.S. Saleduck-kisa päättyy tänään! Käykäähän pikapikaa vielä äänestämässä TÄÄLLÄ. Pus!

Lämmin kiitos ihan jokaiselle tuestanne ♥

Pariovirakkaus

Joku ehkä muistaa vielä uusimman maalauskohteeni eli vanhat pari ovet, joiden käsittelyä esittelin kuukausi sitten täällä.

Ovet sijoitettiin nyt (ainakin alustavasti) ihan vain koristetarkoituksena yhteen pirtin nurkista. Näistä ovista kyllä saisi myös kauniit työtasot (lasin kanssa) meille miehen kanssa vinttiin, mutten tiedä raskinko niitä sinne lopulta laittaa katseilta piiloon.

Täällä pirtissä ne peittävät nyt kuitenkin kivasti tämän kyseisen tyhjän seinän ja tuovat muutenkin tilaan hitusen lisää kaivattua vanhaa tunnelmaa. 

Niin tykkään näistä!

Kertauksena hiukan tuunauksesta eli maalina oli JdL:n Natural white -sävyinen kalkkimaali 

ja patinointiin käytin saman sarjan vahoista mustaa ja harmaata.

Näillä vahoilla kyllä onnistuu! Ja levitysprosessi on kyllä oikeasti tosi kivaa.

Saa kunnolla päästää luovuuden valloilleen ;).

Vanhennuksesta tuli mielestäni aika onnistunut - tai ainakin näitä ovia kovin mielelläni täällä nyt(kin) katselen. Pompomit tosin saisi viedä jo pois ja etsiä jostain jotkin kauniit kranssit tilalle. Nyt talven ajaksi sellaiset olisi tosi ihanat ★.

***

Meillä on tämä marraskuu mennyt ihan hurrrrjan nopsaa ja tuntuu, että kaikki päivät menee menojaan. Viimeisetkin viisi viikonloppua ollaan juostu jos missäkin juhlissa ja muissa menoissa, joten sekin vaikuttaa ettei kotona ole oikein ehtinyt oleilemaan ja rauhoittumaan arjen pyörityksestä. Jospa nyt hiukan hellittäisi - ainakin viikonloppujen suhteen hetkeksi. Tosin taitaa kalenteri muuttua täydemmäksi mitä lähemmäksi joulua päästään, mutta niin taitaa tehdä kaikilla muillakin perheillä.

 Blogissa lupaan kuitenkin aina piipahtaa kun vain sopiva rako tulee; esimerkiksi neitokaisen kaverisynttäreiden merkeissä koitan palata hyvinkin piakkoin.

Talvista alkanutta viikkoa!

P.S. Jos et ole vielä äänestänyt, niin käyhän pian täällä.

Äänestysaikaa enää viikko!