Työtilan loppusilaus

*kaupallinen yhteistyö*

Alamme saamaan vintillä sijaitsevan työtilamme pikkuhiljaa (vihdoin ja viimein!) myös varsinaiseen käyttöönsä, sillä saimme tehtyä sinne hiljattain työpöydän ja hankittua tuolit pöydän ympärille. Tila kaipasi muutakin pientä lisäsisustamista, jota pääsin sopivasti puuhaamaan Veke.fi:n kanssa yhteistyössä.

Työtason teki mieheni kolmesta, alunperin 8m-pituisesta, liimapuupalkista leikatusta pätkästä, jonka pinnan käsittelin valkoiseksi.

Ja koska katto tilassa on vino, oli luonnollista sijoittaa pöytä tilan keskelle pitkittäin. 

Työpöydän tuoleiksi hankimme metallituolit, joista olen vuosia (ja vuosia!) haaveillut. Nyt sain vihdoin unelmani toteutumaan tähän tilaan. 
Metal tuoleja olisi ollut valita useita värivaihtoehtoja, joista musta ja valkoinen olisi olleet mieluisia myös, mutta kompromissina päädyin lopulta hopeisiin. Mietiskelin millainen hopean sävy tuoleissa olisi, mutta onnekseni se oli mielestäni juuri täydellinen = kauniin teräksinen.

Tuolit saavat myös kiitosta jämeryydestään, jota hiukan jännäsimme mieheni kanssa (- tai hän pääasiassa).

Työpöytä ei (takuulla!) jatkossa tule olemaan pysymään aina näin siistinä, joten sopivasti rauhoittavaa tunnelmaa työpöydän äärellä tuo kaunis Fanni K -merkin betoninen lyhty. Ja kun kynttiläaika jää jälleen taa, saa lyhty uuden tehtävän maljakkona.

Voin hyvin kuvitella sen täyteen esimerkiksi tulppaaneja ♡.

Työpöydän tuolien lisäksi kaipasimme tilaan myös hiukan lisätasoa sekä mahdollisesti myös lisäistumatilaa. Penkkivalikoimaa läpikäydessäni, bongasin joukosta Fanni K:n industrialhenkisen metallipenkin, joka ratkaisisi tarpeen täydellisesti: oli juuri sopivasti sekä kaunis että käytännöllinen ja sopisi hienosti yhteen myös pöydän tuolien kanssa. Nyt penkki menee mukavasti vierassängyn päädyssä sopivana tasona petausvaatteille - ja kun työpöydän ympärille kaivataan lisäistuimia, on se näppärä siirtää sinne tarvittaessa.

[ On ollut sellaisesta pienestä askartelukerhosta tytön kanssa haaveilua... :) ]

Työpöydän ja tuolien saaminen huoneeseen oli ollut kyllä ihan liian kauan listalla, mutta onneksi nyt ollaan jälleen askel lähempänä tämänkin tilan valmistumista. Ja ihan hyvin onnistuimme mielestäni, sillä ainakin minua tämä työtila kutsuu käyttämään. Pelkäksi läppäritasoksihan ei pöytää tosiaan ole tarkoitettu vaan pian sille levitellään kankaat, askartelukamppeet, perhonsitomisjutut... you name it.

Vielä tilaan tarvitaan kunnon valaistus sekä urakkana olisi myös saada kuntoon huoneen toinen puoli, joka kuuluu mieheni työhommille.

Nyt olen kuitenkin iloinen ja onnellinen tästä pienestäSUURESTA saavutuksesta.

Rutistus jokaiselle.

*Postaus toteutettu kaupallisessa yhteistyössä Veke.fi:n kanssa. Tuotteista saatu alennusta bloginäkyvyyttä vastaan.*

Eteisaulassa

Ah, miten huikeat kelit ovat olleet! Aurinko paistaa täydeltä terältä ja vesipisarat tippuvat kilpaa räystäistä. Aivan P-A-R-A-S-T-A!

Kyllä se kevät taas sieltä tulee, vaikka jossain kohtaa talvea olo on melko lohduton - ja kevät itsessään jo sananakin tuntuu tooooodella kaukaiselta ;). Mutta niin vain helmikuu tekee taas taikojaan!

 Ensi viikolla on vihdoin myös meidän vuoromme talvilomailla ja näillä näkymin sen teemme tunturimaisemissa (ainakin jonkin osaa lomasta).

En kyllä malttaisi millään odottaa. Kunpa aurinkoisia, suht lauhoja, kelejä riittäisi silloin meillekin.

Eteisaulasta nappasin pari kuvaa valoisan päivän innoittamana - ja koska kovin montaa kuvaa täällä blogin puolella ei tästä tilasta taida olla yleensäkään. Eteinen on hakenut koko kuuden vuoden asumisaikamme ajan itseään ja siksi ollutkin jatkuvassa muutoksessa: huonekalut ovat vaihtuneet tai vähintään paikkaa vaihtaneet kutakuinkin puolen vuoden välein. Vihdoin kuitenkin alkaa hellittää (useamman onnistuneen muutoksen ansiosta, joista myöhemmin tulossa lisäjuttua) ja tila alkaa toimimaan ja tuntumaan juuri sellaiselta levolliselta, jota olen niin pitkään toivonut ♡.

Mukavaa alkanutta viikkoa!

Vintin vierasnurkkaus

Vintiltä meillä alkaa pikkuhiljaa löytämään valmiitakin kohtia; melko voittajafiilis :). Makkarin lisäksi vierasnurkkaus on valmistunut ja onpahan yövieraitakin meillä ollut täällä jo useampia ilonamme. On kyllä ihan parhautta, kun on nyt vihdoin tilaa majoittaa ystäviä ja sukua muuallakin kuin pirtin lattialla patjoilla(!) Luulen, että myös yövieraat kiittävät ;). Vierassänky (oma vanha, ylimääräiseksi jäänyt) sijaitsee vintin työhuoneessa, jossa muuten onkin melkolailla sisustuspuuhat vielä aika pahoin vaiheessa. Odotan kyllä jo kovin, että koko työhuone saadaan täyteen käyttöönsä.

[ Juliste on tilattu Deseniolta ja suuuuuuren paimentolaismaton hankin BlackFridayn alesta Ellokselta.

Tyynynpäälliset: H&M sekä paikallinen sisustusliike Mielitietty. Viltti Ruotsin puolelta Rustasta. ]

Täällä riehuu mahdoton pohjoistuuli puskien kaiken irtolumen liikkeelle. Aamulla kotitielle olikin puhuri ajattanut yön aikana melkoiset vallit, mutta niin vain puskin niistä autolla ongelmitta lävitse :). Heh.

Mies on ollut jälleen työreissulla, mutta onneksi muutama rakas ystävä on käynyt minua ilahduttamassa läsnäolollaan viikon aikana.

Viikonlopuksi saan mieheni takaisin ja lauantaille on heti luvassa mukavaa yhteistä illanviettoa → ystävien tuparit. 

On tainnutkin jälleen vierähtää muutama vuosi, kun olemme ihan kahdestaan päässeet liikenteeseen 

-- joten aika malttamattomana iltaa odotamme. (Ei paineita P&L! Hehe.)

Tänään kuitenkin vielä elellään arkea ja illaksi on jälleen tuttuun tapaan harrastuksiin kuskailua.

Onnea on tänään myös valmis ruoka = kalakeitto, joka odottelee anoppilassa syöjiään. Parhautta ♡.

Ihanaa viikon jatkoa!

Autorata teippaillen

Olen suunnitellut vuosia autotien maalaamista poikien huoneen lattiaan, mutta jahkailuiltani ja pähkäilyiltäni en ole saanut mitään lopulta koskaan aikaan. Muutama erilainen H&M:n pieni automatto meillä on ollut aiemmin tien virkaa toimittamassa, mutta ne eivät ole silti maalaushaaveitani vieneet - vaan lähinnä vain siirtäneet.

Nyt kun markkinoille on tullut autotieteippejä, on päätös ollut helppo toteuttaa minitieverkosto suoraan lattiaan. Joten eräänä joulukuun aamuna pojat löysivätkin kalenterisukistaan yllärinä autotieteippejä, joista sitten teippailtiin hiljattain poikien huoneeseen auto- ja junarata. Tämän pienikokoisen liikennepuiston tekeminen oli todella hauskaa! Ja koska kyseessä on ns. washiteipit, ei tarvitse pelätä etteivätkö teipit lähtisi lattiasta ongelmitta pois jahka rata alkaa kyllästyttää / menee huonoon kuntoon.

Taaimmaisen teipin ostin Tigerista, mutta muut teipit on tilattu Ebayn kautta. En tiedä kauan teipit kestävät lattiassa hyvinä, mutta monen euron satsaushan tämä ei onneksi ollut. Ja teippaamiseen kului aikaakin ehkä vain noin puolisen tuntia, joten homman voi tehdä helposti joskus uudestaankin (jos siltä tuntuu).

Vielä teipit ovat tosiaan pysyneet, vaikka mm. sählymailatkin tilassa viuhtovat lattiaa suht tiheään. Toki joistain saumakohdista meinaa teipin päädyt nousta pystyyn, mutta niitä olen käynyt korjailemassa puikkoliiman avulla - ja se onneksi pitää paremmin päät kiinni kuin teipin alkuperäinen liimaus.

 

Emme suunnitelleet teitä mitenkään vaan lähinnä mentiin teippailtiin sinne minne huvitti ja katkaistiin siinä missä tuntui parhaalta. Teippirullia olisi saanut olla kyllä enemmän, sillä ne loppuivat aika äkkiä - ja ehkä siksi osa teistä jäikin vähän oudon mallisiksi / loppuvat kesken. Lopputulokseen ollaan kyllä hassuista teistä huolimatta oikein tyytyväisiä :). Kyllä tässä mahtuu ajelemaan ihan mukavasti.

Täällä Torniossa kuukauden kestänyt kova pakkasjakso on (*kop-kop-kop*) taakse jäänyttä aikaa - vihdoinkin! Nyt ulkona on enää vajaa -10°C, joten lapset touhuavat sisäpuuhien sijaan väliin pihalla.

Kuopuskin uinuu ulkosalla, joten itse puolestaan käytän ajan hyväksi ja jatkan seuraavaksi siivoushommiin

- ja sitten kyllä leivon ne perheelle luvatut Runebergin tortut, jotka jäivät viikolla tekemättä.

Ihanaa viikonlopun jatkoa!