lauantai 25. huhtikuuta 2015

Söpöilyä yllin kyllin ♥

(Käsipeilitaulu - Colore. Balettitauluteksti netistä tulostettu ja loput hyllyn jutut itse tehtyjä.)

Meän neitokainen (7,5v) pitää edelleen vaaleanpunaista suosikkivärinään, ja se kyllä tuleekin hyvin ilmi täällä tytön puolella lastenkamarissa ;). Tykkään kovin itsekin kyseisestä hempeästä väristä ja olen iloinen, että "pinkkikausi" on kestänyt näinkin pitkään. Kun tämä söpöstelyvaihe tytöllämme menee ohitse, on kaiketi kehiteltävä jokin paikka/kolo kotiimme näille vaaleanpunaisille suloisuuksille... Pojillekaan kun kyseistä väriä ei oikein osaa laittaa - ja tuskin saisikaan, hehe ;).


Oikein söpöä täällä neidin puolella huoneessa kyllä on, mutta tykkään kovin sen rauhaisasta tunnelmasta. Ihmeen siistinä tyttö pitää puoltaan (sänkyä ei kyllä oikein meinaa pedata), mutta harvemmin yksinään leikkien touhut lattianrajassa enää ovatkaan. Toki sitä voinee myös selittää osin perheen kuopuksen innokkuus siskon leikkeihin... Legoja rakentelee meän tyttökin keskimmäisen ohella paljon ja niillä hän leikkii pääasiassa koulupöytänsä ääressä. Tytön omasta pöydästä (oma vanhani) ei tullutkaan ollenkaan kuvaa (Ikean Hemnes-sarjan valkoisesta kirjoituslipastosta kuitenkin on kyse, ja se sijaitsee näin huoneen ovelta katsottuna heti oikealla nurkassa). On kyllä jonkinasteinen voittajafiilis, kun joku lapsista alkaa olla iässä, jolloin leluja ei enää niin levitellä. Ja vaikka huoneessa vallitsee pääosin (ainakin värimaailmassa) rauha ja harmonia, nukkekodissa puolestaan vallitseekin sitten yleensä aika hävityksenkauhistus. (Toisaalta sekin taitaa olla pienimmän veljen aikaansaannosta...)

 
(Raitapäiväpeitto & v.pun. pitsityynynpäällinen - Sisustus Country Heart, tähtiviltti - Ellos, puputyynyliina - H&M Home)

Nukkeneidit viettävät usein aikaansa tässä vanhassa nukensängyssä, jonka olen ostanut kirpputorilta joskus jo vuosia ennen lapsia.
Kolme-neljä vuotta takaperin sängyssä pötkötteli vielä vauvanukke hoidettavana,
mutta prinsessojen tulon myötä vauvaleikkejä harrastetaan enää leikkimökissä kesäaikaan. 
Talven pimeinä iltoina tuli virkattua näille nukeille pitkästä aikaa mekkojakin. Mukava oli tytön kanssa yhdessä pohdiskella millaisilla värityksillä ja pituuksilla kullekin mekot tehtäisiin. Meillehän on näitä nukkeja "siunaantunut" aikamoinen porukka (tässä siis murto-osa kokoelmastamme) ja vielä muutama tyttönen odotteleekin omaa mekkoaan. (Koukkua ja lankaa käteen vain siis... Ehkä vielä jonain päivänä on aika muotinäytökselle.)

(Lulu-istuintyyny - Niittylä Home)

Neiti haaveilee vuodekatoksesta sänkynsä ylle ja muutamanlaisia olemme netistä katsoneetkin. 
Vielä kuitenkin mietimme hankitaanko sellainen vasta sitten kun tämä huone on ihan vain neidin valtakuntaa.
Sellainen sänkykatos kyllä kruunaisi koko huonesuloisuuden ♥

***
Vappu lähestyy ja niin meän tulevan eskarilaisen synttäritkin. Vielä arvotaan pidetäänkö Minecraft-, Lego- vai kenties esimerkiksi Minion-synttärit. Voiton kaiketi vie pojan ehdoton lempparipeli Minecraft.
Vappua kuitenkin juhlitaan ensin ja simat onkin jo saatu pulloihin asti ;).
Hyvissä ajoin ollaankin ja laitettiinkin kerralla tuplasatsi (16litraa) että saadaan nautiskella tuota sokerilitkua mahdollisimman pitkä ajanjakso :D. Eh-eh. 

Leppoisia viikonlopun päiviä!
-H-

perjantai 17. huhtikuuta 2015

Valmis!


Niin se vain vihdoin valmistui tämä virkattu mattokin lastenhuoneeseen. Projektin aloitin muutama viikko sitten, vaikka lopulta työhön varmaan meni itse asiassa vain ehkä noin viitisen päivää. Ohje on Lankava.fi:stä ja nimeltään tämä malli on ratasmatto.

Kyllä tällaisen maton virkkaus käy muuten kunnon työstä! Mulla ihan olkapäässä asti tuntui rasitus ja lihakset väsyi todella tässä puuhassa. Huh. Intoa olisi tehdä lisääkin näitä isompia mattoja (olisi tilausta useammassakin huoneessa), mutta nyt taitaa olla parempi pitää taukoa oman fyysisen kestävyydenkin vuoksi. Ajatuksena olisi kuitenkin kokeilla, kun aika on oikea, josko MINI-ontelokuteesta saisin virkattua uuden maton vessaan ilman suurempia rasitusvammoja. Vielä on sekin malli ihan pohdinnassa - ja valinnanvaraa kyllä löytyy :).


Kooltaan tästä matosta tuli aika kiva - jopa 130cm halkaisijaltaan. Virkkuukoukkuna oli koko 8, vaikka ihan hyvin olisi voinut kyllä tehdä kympillä. (Seuraava matto sillä sitten.) Tähän mattoon mulla meni 1kg tummanharmaata, noin 1,5 kiloa vaaleanharmaata ja lähes 2kg valkoista ontelokudetta. Kuteet kutistin ensin pesukoneessa 30 asteessa, joten pelkoa maton kutistumisesta enää tulevissa pesuissa ei ole.
Tykkään näistä virkatuista matoista kivan ulkonäön lisäksi juurikin siitä syystä, että ne on niin näppärä heittää koneeseen peseytyyn - toisin kuin monia muita mattoja...
 

Innostuin ottamaan muutamia kuvia maton lisäksi pojan puolelta täältä lastenkamarista.
Uusi matto sopii oikeastaan tähän keskimmäisen värimaailmaan paljon paremmin kuin tytön puoleen. Tarkoituksena onkin, kunhan vintti valmistuu ja poikien huone siirtyy/tehdään meidän nykyisen makkari/työhuoneemme tilalle, että tämä värimaailma olisi sitten se, jolla uuttakin huonetta sitten joskus lähdetään sisustamaan. Tykkään kovin nyt näiden vaaleiden värien (valkoisen ja vaaleanharmaan) kaverina ryhtiä tuovasta tummanharmaasta/mustasta sekä leikkisyyttä tuovasta punaisesta.

Kuvissa näkyy muuten myös se pöytä, jonka navetasta raahasin ja tammikuisessa postauksessa kerroinkin. Blogiin asti se ei ole tainnut kuitenkaan ennen tätä postausta päästä. Normaalisti pöydällä ei tosiaan ole ihan näin siistiä, vaan pikkulegorakennelmat on aikalailla sen valloittanut lähes kaikki päivät. Pöytä oli tosiaan alunperin sellainen tummanpunaruskea, joten melkoisen extreme makeoverin se saikin käsissäni. Laatikoiden vanhat avaimenreiät (avainta ei tallessa) peitin Ikeasta ostetuilla ja suhumaalilla maalaamillani kahvoilla.
(Pöytä on tosiaan vanha ja tämän talon peruja. Hauska teksti löytyi toisen laatikon takaosasta: "1934, 5k, 9p jäät menivät...")


Kiirettä pitelee ja jonkinasteinen kevätväsymyskin meinaa painaa.
Päivät tuntuu menevän niin vinhaa vauhtia ohitse ettei blogiin tunnu ehtivän, vaikka niin kovin haluaisikin. Iltaisinkin väsy tuntuu painavan sen verran, että ajatustoiminta tämän rouvan päässä on ihan seis. Harmittaa blogin puolesta, että joudun aikani nipistämään juuri täältä.

Elämäntilanne monin puolin tuntuu nyt tosiaan jotenkin haastavalta ja jaksamista kysytään. Onneksi kesä häämöttää jo nurkan takana ja kesäkuussa onkin tiedossa ihan kunnon rehellistä lomailua; päädyttiin nimittäin varaamaan yhdessä ystäväperheen kanssa neljän päivän kylpyläloma ja voi miten odotankin sitä innolla! :D

Voimahaleja kaikille ja reipasta viikonloppua!

P.S. Ja vitsit mitä mahtitsemppejä jätitte edelliseen postaukseen! Kiitos kaikille. Voin paljastaa teille sen verran, että kellarin vierailija (peltomyyrä!) on nyt siirtynyt toiseen paikkaan... Vintin häiriköstä ei tosin ole kuulo- eikä liiemmin näköhavaintojakaan, joten kyllä oli "kissojen" tärkeä palata kotiin.

lauantai 11. huhtikuuta 2015

Kissoja & hiiriä


 Seuraa säätiedotus: Lumimäellä riehuu myrskytuuli. Paistaa aurinko ja on niin lämpöistä. Sitten jo koittaakin vesisadekuuro. Aurinko paistaa jälleen kauniisti. Lumimäellä pakastuu. Sataa lunta oikein myräkkänä. Ja jälleen paistaa aurinko.
Se on kevät se! Näillä sääolosuhteilla on meillä menty viimeiset pari päivää.

Miehetön viikko lähenee loppujaan. Jee! Huomenna saan rakkaan kotiin - ja mikä parasta: ehkä talossa riehuvat (jätti)hiiret/myyrät/mitkälie(!?) saadaan vihdoin kiinni. Hui kauhistus! Nyt iltayöllä ravasi eräs pirtin päällä välipohjassa ja toisesta näin vilauksen pari päivää sitten kellarissa ja se oli kyllä liikaa. (Oli muuten iso, enkä osannut arvella oliko tämä vierailija myyrä vaiko hiiri tms.) Porkkanat sille kuitenkin olivat hyvin maistuneet. Porkkanat veinkin pois, jospa ei enää palaisi, mutta kappas vain(!) olikin pieni kasa miehen porakoneen irtonaisia kärkiä yms. (muttereita tms.) kähvelletty (potkittu ehkä jonnekin? Ei kai sentään kuljettaisi mihinkään?) porkkanoiden viereltä (tai siitä missä ne olivat aiemmin olleet) ja yksi kukkaruukku samaiselta hyllyltä myös tiputettu alas. Aamulla rappujen yläpäässä oli myös seinästä/lattiasta kaivettua muhaa ja eristysvilloja, joten jokin siellä elää ja oleilee. Joten joo(!) kyllä on ollut miestä ikävä! :D (Talvella olin pulassa lumen kanssa ja nyt muutaman jyrsijän...) Ihanhan tässä höperöksi ja vainoharhaiseksi on tullut. Isosiskoni nauroi, että heti alkaa tuholaiset (=hiiret) riehumaan kun isäntä (=kissa) poistuu talosta. Ja onhan meillä koirakin tosiaan ollut anoppilassa lomailemassa, joten ehkä se on paremmin se meän "pelottava kissa" :D!
Jotenkin vaan tuntuu, että onko tämä jyrsijöiden kimppahyökkäys nyt ihan sattumaa vai onko sillä tosiaan vaikutusta, että talossa on yleensä koira kotona... Toki ollaan varmasti oltu nyt myös paljon hiljaisempia, kun mies ei ole ollut täällä iltaisin kanssani keskustelemassa.


Palataanpas siihen säähän. Hauskasti kyllä on säätilat vaihdelleet. Onneksi nyt on pääsääntöisesti kuitenkin ollut plussan puolella ja pihatiekin alkaa olemaan enemmän sula kuin jäinen :D. Keskimmäisen kanssa ollaan viihdytty ulkona pieniä ojia sulaneelle lumelle tehden. Aika mukavaa tosiaan tuommoinenkin homma! Kiva seurata miten vesi virtaa pieniä tekemiämme uomia pitkin alas tienreunuksia ja niin edespäin pois tieltä.
Vaikka tänä aamuna olikin jälleen kovin koleaa, pääasiassa päivät kuitenkin ovat lämpöisiä, JOTEN nyt saa eteinen hiukan armahdusta vaateahdingostaan ja pistän optimistisesti toppavaatteet pyykkiin. Ja kyllähän viileinä päivinä saa kuitenkin aina fleeceä yms. välikausivaatetuksen alle, jos siltä tuntuu.

 

Tällä kertaa kuvia pirtistä vielä hiukan pääsiäistunnelmissa.
Oksat tosin lähtivät viikko sitten virpojien matkaan. Kauniisti olivat vitsat tuolloin täynnä suuria pajunkissoja ja koristeita ;).

Iloa viikonloppuun!
Ja hiirittömiä koteja kaikille :D.

tiistai 7. huhtikuuta 2015

Pääsiäisterkut


Niin se pääsiäinen meni ja blogikin piti samalla hiukan lomaa.
Arki jatkuu jälleen ja ehkä hiukan lomalla käsistä karannutta herkutteluakin täytyy hillitä.
Pääsiäisenä kuitenkin lehtien ja blogimaailman herkulliset kakkukuvat saivat minutkin inspiroitua juustokakun tekoon. Kakun tein vähän niin kuin omasta päästä ja niinhän siinä kävi, että turhan vähäiseksi kakun mauksi valitsemani mangon maku lopulta jäi. Päädyin sulattamaan sekaan vielä valkosuklaalevyn ja laittamaan mukaan myös sitruunaa makua pelastaakseni. Loppujen lopuksi kakun maku jäi edelleen makuuni hiukan liian laihaksi, mutta onneksi keksipohjan ja suklaakoristusten makuun voi aina luottaa, ja ne paikkasivatkin kakun makua kokonaisuudessaan erinomaisesti ;).


Täällä on tapana virpoa vasta lankalauantaina, ja niinpä meiltä lauantaina liikenteeseen lähtikin iloinen kolmikko: kaksi munamiestä ja yksi ämmä.
Keskimmäinen halusi vielä tänäkin vuonna olla munamies, vaikka pituus alkaakin hiukan tulemaan vastaan tässä roolissa :D - ei oikein tuota tyynyvarustusta ihan niin paljoa voi laittaa kuin olisi oikeasti tarpeen. Ehkä ensi vuodeksi keksitään jotain uutta hänelle sitten. Pienin muru oli jotenkin niin hellyyttävä kun hänelle vaatteita laitoimme. Toinen seisoi niin tyytyväisenä ja maltillisena paikallaan pukemisen ajan. Pienin ehti virpomiskierroksen aikana kaatua/kompastua useamman kerran, mutta onneksi laskeutuminen oli "turva"tyynyn kanssa aina hyvin pehmoinen ;). Virpomassa käytiin naapureillamme, mummoloissa, isomummolassa ja parin ystävän luona. Kyllä oli lapsilla ilon päivä!

Viime vuoden pääsiäisen munamiehiämme sekä ämmäämme pääset kurkkaamaan tästä. Sieltä muuten näkee hyvin viime vuoden lumitilanteen, joka on hiukan eri kuin nyt. Toki tänä vuonna pääsiäinen olikin kyllä aiemmin, mutta kyllähän tuota lunta täällä on hurjan paljon.


Sunnuntaina järjestin kahdelle vanhimmalle perinteisen pääsiäismunaetsinnän. Se on kyllä ihan joka vuosi takuuvarma hitti ja niin odotettu juttu.
Joka vuosi hiukan muuntelen munanetsintää ja teen siitä ikään kuin "ikää vastaavan". Esimerkiksi viime vuonna lukutaitoiselle eskarilaisellemme kirjoitin sanavihjeet, mutta tänä vuonna tälle ekaluokkalaiselle hiukan vaikeutin ja neiti päätyikin pohdiskelemaan matikan laskujen (vastauksista muodostui uudet sanavihjeet) ja pienten kirjoitetettujen sanallisten arvoitusten/ohjeiden kanssa. 5-vuotiaallemme olen jahdin järjestänyt vielä pelkin kuvavihjein.

Pääsiäiseemme mahtui niiden kaikkien herkkuruokien, kaiken kivan ja jännittävän puuhan lisäksi myös ihan paras seura. Oli ilo käydä tapaamassa ystäviä, ja olimme myös itse niin onnekkaita, että saimme vieraita niin kaukaa etelästä kuin pohjoisestakin. Ihanaa kun sai pitkästä aikaa nähdä rakkaita ystäviä perheineen. Kunpa tällaisia lomia olisi useammin

***
Ihanasti on aurinko nyt hellinyt meitä valollaan ja lämmöllään. Toivottavasti jatkaa samaan malliin :).
Keväistä viikon jatkoa!

torstai 2. huhtikuuta 2015

Maltillisesti


Eilen aamulla tuli jälleen räntää taivaan täydeltä, mutta sitten puoliltapäivin esiin astui aurinko armas ja paistoikin loppupäivän iltaan asti. Ihana! Kyllä tämä kevätmielikin tästä alkaa pikkuhiljaa taas heräilemään. Tänä aamuna on vähän pakkasta, mutta ei haittaa. Kevät keikkuen tulevi - niinhän sitä sanotaan. Kiitos teille jokaiselle edelliseen postaukseen kommentoineelle tsemppaajalle. Ja kiva oli kuulla etten paini "masikseni" kanssa yksinäni. Kyllä vertaistuki on kaikki kaikessa ;).

Pääsiäistä tosiaan laitettiin nyt vihdoin - tosin melko maltillisesti. Ruohoja ollaan kylvetty ja pajunoksia haettu maljakkoon. Värinä pirttiin tuli turkoosi ja saakin nyt olla sitten loppukevään. Se on jotenkin mukavan raikas valkoisen kaverina. Keltaista meiltä ei oikein löydy muista kuin lasten askartelemista koristeista, jotka pääasiassa ovat esillä lastenkamarissa. Tyttö kertoi tuovansa vielä tänään kotiin koulussa tehtyjä omiaan, joten varmaan nämä meänkin pääsiäissomisteet tästä vielä karttuu ;).


 Ohraruoho se muuten tuo sen kevään pirttiin! Toki valokin, mutta kyllä tuo ruoho tekee ihmeitä, ja suloinen pikkukukkainen Greengaten keittiöpyyhepöytäliina on siinä vielä kaverina vahvistamassa fiilistä ;).
Tuota ruohoa ollaankin lasten kanssa vuoron perään käyty tunnustelemassa. Niin hauskalta se tuntuu kättä vasten kun latvoja "silittelee" edestakas. Pienin ehti jo (eräällä niistä pöydällävierailukerroistaan) käydä ruohoa harventamassakin, mutta hyvältä se edelleen onneksi näyttää, hih.
Suuri muna on jokin puoli-ilmainen pahvimunaostos, jonka spraymaalasin valkoiseksi, ja jonka päälle kiepautin juuttinarua koristeeksi.  
Simple and beautiful.


Näissä kuvissa tosiaan nyt näkyy hiukan paremmin tätä meidän pirtin uutta huonekalujärjestystä, josta on kyselty kuvia. Pöytä jatkaa vinosti keskellä tilaa, ja siinä sen onkin edelleen hyvä olla :). Vitriini hyppäsi saarekkeen takaa puusohvan tilalle päätyseinälle. En ehkä ole ihan vielä sujut sen kanssa tuossa, mutta totuttelen asiaan...

Täältä voit kurkata muuten meidän kotia vuosi sitten (lattiakin siellä kiiltää juuri maalattuna - oih!). Eli todella samoin värein mennään siis tänä vuonna pääsiäisenä / yleensä keväällä. Ja nyt jäin miettimään, että näyttääkö pirtti kuitenkin tuolla vanhalla järjestyksellä paremmalta... Hmm.

Ja tässä vielä kuvakulma pöydän toisesta päästä, että missä se puusohva nyt puolestaan seisoskelee. (Oikealle jää kuopuksen leikkunurkkaus ja leivinuuni.)


Toivottavasti muuallakin pääsiäinen alkaa olla pian laitettu - vaikka edes näin pienesti ja maltillisesti kuin meillä ;).
Ainakin itselleni näissäkin on jo hiukan se kaivattu kevääntuntu aistittavissa


Ja niin sitä viedään jo huhtikuun toista päivää ja suunnitelmissa itselläni on kuopuksen kanssa lähteä tapaamaan hänen kummitätejään ja heidän puolivuotiaita poikiaan ♥♥. En malta odottaa! ;)