maanantai 31. tammikuuta 2011

Light Blue

Tammi-helmikuussa tarvitsee koti jotain väriä,
mutten ihan keltaista vielä osaa laittaa (pääsiäisen vuoksi),
vaikka kuinka aurinkoa ja sen väriä/loistoa/valoa kaipaankin.


Jotenkin heleä vaaleansininen viehättää näin alkuvuodesta
-> tuo sopivasti raikkautta olohuoneemme yleisilmeeseen
- ja selkeästi vaikuttaa myös omaan virkeyteeni ;)
Helmililja löysi tiensä kotiin (Ikeasta muutamia päiviä sitten).
Nyt vain odotellaan kukkaloistoa! Joulunaikainen hyasinttikin pääsi vielä paraatipaikalle.
(Ja kerrottakoon muuten tässä välissä, että yksi
amarylliskin pukkasi jälleen uuden kukkavarren
-> eikö niistä joulukukista pääse ikinä eroon?) ;)
(Kellotyynynpäällinen Halpa-Hallista.)
*Raksuti-raksuti*
*Tik-tak-tik-tak*
Voi kunpa aika juoksisi nopeammin kevääseen päin!
Oma vanha Molla-Maijani pääsi keinutuoliin kiikkumaan.
Nuken on tehnyt kummitätini minulle,
kun olen ollut ihan-ihan pieni.
Minut tunteva voi ehkä huomata mollassa lievästi samaa ulkonäköä kanssani
- kyllä kummitäti arvasi oikein tätä tehdessään ;)
PartyLiten kynttilä levittää kotiimme
suloista laventelin tuoksua,
oih!
TULEtuleKESÄjo!
***
Jotain Tildaa tein myös
- ihan fiilispohjalta tuli siihenkin valittua
ihanan raikas light blue :)

sunnuntai 30. tammikuuta 2011

Tuunauksessa koirankopat

Lumi-westiellämme on kaksi koppaa:
toinen makuuhuoneessamme yöunia varten
ja toinen iltatorkuille tietokone-/askarteluhuoneessamme.


Kopat ovat jo kauan olleet ei-niin-kaunista-katsottavaa kuluneine tyynynpäällisineen ja ompahan koppien maalauskin ollut jo useamman vuoden "työlistalla".

1. koppatuning
Pellavakangas Ikeasta, peruspyyhefroteesta applikaatio -> omin kätösin piirretystä kaavasta.

***

2. koppatuunaus
Kangas peruspuuvillaa, tähtiapplikointi Ikean valkeaa pellavaa.
Ihan kivat näistä tuli! Kehtaa jopa esitellä vieraille.
Aluksi ajattelin tähtityynyyn lumihiutaleapplikaatiota
(koiran nimeen sopien),
mutta päädyin kuitenkin tähteen,
joka ei välttämättä ole niiiiiiiiin suoranaisesti talviaikaan sitova.


***

Teemaan sopien ajattelin esitellä lopuksi myös koiraneitimme kauneudenhoitopussukan.
(Toki sellainen jokaisella itsestään huolehtivalla pikkupiskillä on ;) Heh!)
Tätä en ole kuitenkaan itse tehnyt,
vaan olen ostanut sen vuosia sitten jostain Forumin pikkuliikkeen ALEsta.
Merkiltänsä Catseye (ainakin mulle ihan outo..).
(Tykkään näistä westiekoiratyyppisistä kuvioista
- ja jonkin verran niitä on tullut ns. keräiltyäkin.
Ehkä niistä lisää joskus myöhemmin.)

lauantai 29. tammikuuta 2011

Lauantain kunniaksi

Pikainen postaus vielä tälle illalle...
Karppausaiheella jatkettakoon
- vaikkei ketään kiinnostaisikaan ;)
Leivoin tänään vähähiilarista rahkapiirakkaa, ohje täältä.
Lisäsin taikinaan omin lupineni muutaman ruokalusikallisen kookosjauhoa ja yhden rkl:n kookosöljyä.
Päälle ripottelin runsaasti kanelia.
Suosittelemme (- mieskin nimittäin tykkäsi kovin
)!

Kalastajan vaimo postasi tänään ihastuttavan näkkileipäohjeen.
Postauksen luettuani lähdin samantien keittiöön
- tiesin, että meiltä löytyisi juuri oikeat raaka-aineet.
Karppaajana tein yhden pienen muutoksen:
vaihdoin nimittäin kaurahiutaleiden tilalle vehnänleseet

(ne kun ovat paljon vähähiilarisempia)
.
Näkkäristä tuli mielettömän hyvää!
Päälle laitoimme voita ja pari viipaletta goudaa
(+ meetwurstia).

Suosittelen lämpimästi erilaisista siemenistä pitäville.

Kiitos Johanna sinulle
-> tästä leivästä taisi tulla meidän uusi lempparimme!

*Rouskis-rouskis*

tiistai 25. tammikuuta 2011

Hei, meillä karpataan!

VHH:lla eli vähähiilihydraattisella ruokavaliolla ollaan.
Itse kuulumme mieheni kanssa kausikarppaajiin, eli lähinnä tämä on tämmöinen
seku-vain-silloin-tällöin-karppaus
tai
joulukilot-pois-karppaus
taikka
muuten-vain-paremmat-ruokatottumukset-tänne-kiitos-nyt-ja-heti-tyyliin-karppaus.

(Karpattu ollaan yleensä suunnilleen 1-2 kertaa vuodessa parin kk:n ajan. En osaa sanoa kauanko nyt ollaan. Takana karppausta kuitenkin tällä hetkellä 3 viikkoa - ja ihan mukavasti on mennyt!)

Haaveissa olisi karppaus ihan lifestylenä, mutta vielä en ole ollenkaan, todennäköisesi en KOSKAAN, valmis luopumaan kaikista maailman ihanista hiilariherkuista!
Nimimerkillä "Ei nuihin makeisiin karppiherkkuihin totu koskaan - ainakaan lopullisesti (- tai ehkä joku muu mutten mie)".
(Kookoskakkusia: täytteinä kinkku, sinihome- sekä goudajuusto. Mieheni reseptillä toteutettua ns. coktailruokaa.)

Kahden ensimmäisen viikon aikana tuli syötyä tosi vähin hiilarein (alle 10g/pvä) eli ruoat ovat pääosin koostuneet lihasta (nauta, kana, kala, sika), munasta ja vihreistä vihanneksista (parsakaali, keräkaali, vihreät pavut tms.).
Kalsiumia on kertynyt nyt alussa normi- ja raejuustosta.
(Lisäksi hiukan käytetyistä kermasta, maitorahkasta, kermaviilistä ja maidosta.)
Juomana on toiminut vesi ja tee.

***

Koska karppiruoan teko vaatii hiukan mielikuvitusta, kiitän onneani, että minulla on maailman ihanin mies, joka tekee (ainakin MINUN maailman) parasta ruokaa. Mieheni on varsinainen inspiraatiokokki ja aina voi luottaa siihen että on jotain herkullista (ja yleensä myös erilaista) odotettavissa -> eikä näin kyllästymistä ole lainkaan havaittavissa. Mausteina käytämme paljon chiliä, inkivääriä ja valkosipulia sekä lisäksi fenkolia ja juustokuminaa (-> intialaistyyppiset mausteet). Paistamiseen käytämme voita taikka neitsytkookosöljyä.
(Yllä: Nakki/meetwursti-munakokkeli lisukkeilla.
Alla: Joku lihainen perusmunakas paistumassa.)


Karppauksen MIINUSpuolina itse pidän:


1. Karkin ja muiden hiilariherkkujen himo(joka on toki nyt vähentynyt radikaalisti).
Olen siis yleensä todella perso makealle. Makean syömistä en kuitenkaan osaa VÄHENTÄÄ, vaan siksi minun on se tehtävä radikaalisti asettamalla totaalikielto kaikille herkuille.
2. Napostelu ja sen tarve.
Itselläni on todella hankalaa päästää irti napostelusta - ja varsinkin ilta-sellaisesta. Olen huomannut yhdeksi hyväksi tavaksi (ainakin itselleni sopivimmaksi) olla napostelematta, että puuhailee koko ajan jotain; siten ei tule ajatelleeksi niin helposti ruokaa ;)
(Vinkki: kaalin lehdet ja kurkku ovat muuten hyvä napostelusyötävä, jos siis oikein tekee jotain mieli nimenomaan NAPOSTELLA.)

3. Karppiruokien valmistus (vaikka sen meillä lähinnä mies hoitaakin).
Yhtenä kinkkisimpänä itse koen karppauksessa sen ettei mitään valmista syötävää koskaan juuri ole, joten nälkään on osattava valmistautua ajoissa. Eli miinuspuoleksi laskettakoon siis kaiken ruoan alusta-alkaen-valmistus. Esimerkiksi kaupan hyllyiltä on turha hakea mitään vähähiilarista einestä.
4. Karppaaminen ei ole mitään halvinta lystiä.
Liha ja vihannekset ovat kovin arvokkaita verrattuna esimerkiksi makarooniin, riisiin, vehnäjauhoon tai muihin vastaaviin halparuoka-aineisiin.
5. Kylästely on hankalaa.
(Tai ainakin ilman omia eväitä.) Sen tulee huomaamaan kun karppaa - eli jos tarjolla ei ole vain lihaa, munaa tai vihanneksia, täytyy tarjottavista kohteliaasti kieltäytyä -> ja tämä jos jokin on hankalaa, jottei pahoita toisten mieltä.

***

Karppauksen PLUSpuolina pidän:

1. Ylimääräiset kilot nopeasti pois (ja mahdollisesti hyvällä/pitkäjänteisellä karppauksella myös extraakin.)
Toki liikuntaakin täytyy harrastaa.
2. Hyvä ja elinvoimainen olo.
Sekä mieli että keho piristyy. Olo on paljon parempi ja energisempi. Eikä ole muuten turvotusta/suolisto-ongelmia.
3. Rakastan lihaa ja kasviksia.
Pasta- ja riisiruokia ei ole ikävä. Eli mulle tämän osalta oikeinkin helppoa.
4. Ruoka on puhdasta - tai ainakin mahdollisimman.
Kun itse tekee kaiken alusta asti, ei tule syötyä turhia lisä-/säilöntäaineita.
5. Joskus on vain hyvä olla "karkkilakossa".
Tähän ei varmaan tarvita sen kummempia perusteluita ;)
(Karjalanpaistia ja vihanneksia. Kookos/kana/inkiväärikeittoa.)

Ruokaohjeista:
Vähähiilarisia reseptejä on netti pullollaan
(tästä Karppaus.infon sivustolle, josta löytyy muutenkin hyvin kattavasti tietoa ko. ruokavaliosta).
Itse olemme jo muutama vuosi sitten hankkineet painetun version karppiruokaohjeita
- ja loistokirja onkin!


***

Vaikka hyvin vähin hiilarein mennään niin täysin ilman makeaa/herkkuja kuitenkaan ei tarvitse olla - toki huomautettavaa on ettei makeutus ole ihan samaa luokkaa kuin hiilariruoissa yleensä. Eikä näitä siis voi ihan jokapäiväisesti kuitenkaan nauttia.(Kookoskahvipalleroita teimme vanhemman pikkusiskoni kanssa ollessamme pari viikkoa sitten Rovaniemellä. Ohje täällä.)
(Karppilättyjä.)

Ruoat meillä ovat todella usein kookospainotteisia
( -> rakastamme kookosta kaikissa eri muodoissa).
Esimerkiksi kookosmaitoa tulee käytettyä patoihin, keittoihin ja esimerkiksi kaakaoon.
Kookoshiutaleita ja -jauhoa leivontaan.

(Kookosjauhon ja -öljyn tilasimme netistä. Ko. aineksia voi käydä myös kyselemässä luontaistuoteliikkeistä.)[Kookospannaria kokeilin tehdä tässä yksi ilta -> ohje omasta päästä. Munista, maitorahkasta ja kookosjauhosta sekoitin taikinan, jonka laitoin uuniin paistumaan. Hiukan siitä tuli kuivahkoa (ensi kerralla laitan lisäksi kookosmaitoa). Ja koska makeutusta ei ollut, sitä pytsyi nauttimaan myös leivän tavoin, nam!]

***

LOPUKSI:
Ja tämä kaikki esittelemäni oli vain pintariipaisu asiaan,
mutta tässäpäs oli kuiten pieni tietoisku (ja varmaan jäi paljon sanomattakin) omasta karppauksestamme,
joka jatkuu ja jatkuu...
kunnes tuntuu taas mukavalta vaihtoehdolta pitää vaikka ihan sallittu ja sitäkin enemmän ANSAITTU karkkipäivä! ;)

maanantai 24. tammikuuta 2011

Snowshoeing

Lauantai-aamumme alkoi yllättävästi kun setäni vaimo piipahti meille kylään ja toi pienen paketin.
Paketti sisälsi kuksan
(pohjassa on polttokirjaimin nimeni

-> mieheni saa oman kuksansa hiukan myöhemmin.
)
sekä lisäksi
paperikäärön.
Paperikäärö sisälsi ehdotelmia erilaisten talvilajien kokeiluun, vaikka
lopulta kirjeessä päädyttiin ehdottamaan opastettua lumikenkäilyretkeä lähimaisemissa
(Lumikenkäilyä emme olleetkaan kokeilleet ennen,
joten tämä oli enemmän kuin mieluinen juttu!)

Sovimme heti sunnuntai-aamuksi lumikenkäilyretken lähistön laavulle.
(Tämän koko ihanan yllätysteon takana oli häissämme pidetty vierasleikki "12kk",
jossa setäni/hänen vaimonsa saivat tehtäväkseen tammikuussa 2011
antaa meille [hääparille] ideankipinän johonkin uuteen.
)

Täytyy sanoa, että rankkaa oli (rakastan kunnon rääkkiä!)
- ja varsinkin kun puuterilumi upotti lähes puolta metriä väliajoin.
Onneksi lumikengät on kuitenkin suunniteltu mainiosti myös tällaiseen tosiextremeen ;)
Pakkasta oli -19, joten laavulle kenkäily
jäi tällä kertaa välistä
-> sen sijaan reippailimme vajaan tunnin umpihangessa
ihan lähistöllä,
jonka
jälkeen paistoimme makkaraa ja joimme kuumaa kaakaota
(mie tietysti omasta uudesta kuksastani
!)
vanhempieni grillimökissä.

Kaakaona meillä oli mieheni kanssa mukana termospullossa kookoskaakaota
- eli kookosmaidosta, kevytmaidosta ja tummasta
leivontakaakaojauheesta keitetty herkku.

Namiiiii.

***

Kivaa oli!!!
- ja mikä parasta: kahden viikon päähän sovimme heti uuden lumikenkäilyreissun
(ja jos vain sää sallii, pääsemme vihdoin valloittamaan se laavukin)
.

torstai 20. tammikuuta 2011

I love my new Dymo ♥

Huh.
Onpas vain muuten tullutkin siivoiltua ja järjesteltyä.

Yhtenä uudenvuodenlupauksena vakuutin itselleni, että käyn talon JOKAIKISEN sopen, kolkan, laatikon, kaapin, komeron, pakastimen yms. lävitse
ja heitän kaiken turhan pois.

(Okei, vaikeaahan se on, mutta nyt olen yrittänyt mennä tosiTOSI järkimeiningillä..)
Olen kyllästynyt ylimääräiseen tavaraan,
jota lojuu kaapin ja laatikoiden kätköissä.

Ehkä ne lisääntyvät itsestään(?) - salaa ajattelen.

Joten nyt siis on läpikäytynä (vasta?) lastenhuone ja heidän komeronsa
sekä keittiö (siis ehkä kaksi pahinta takana).
Huh-hei.
Ja on muuten tavaraa lähtenyt -> yhteensä seitsemän Ikea-kassillista on kannettu varastoon

odottamaan aikaa lämpimämpää ja valoisampaa, jolloin pääsen ne lopullisesti lajittelemaan kategorioittain;
1. roskis, 2. kirpputori, 3. kierrätys.

Suosittelen myös muille - voi että on PUH-DIS-TA-VAA!
Keittiön kaappeja läpikäydessäni sain samalla merkattua nimitekstillä jokaisen lasipurnukan,
eikä enää tarvitse kauaa mietiskellä mitä mikin purkki nyt sitten sisältääkään.

Vielähän kaappiin jäi mm. mysli, pottujauho, sämpyläjauho, mantelijauho, ruisjauho, mannaryyni, puuroriisi jne.
-> ehkä ne saavat vielä jonain päivänä omat nimikoidut törppönsä.

Muutama, niitä eniten tarvitseva, purnukka sai ihan ikiomat pikkukauhat (CH:sta) sisälleen.
Kohokirjoitinkapistukseni on peräisin
Rovaniemen
Clas Ohlsonilta
- ja on muuten vallan kätevä tapaus!


Mies arveli, että kohta meillä varmaankin lukee joka esineessä teksti mikä se on... :D

keskiviikko 19. tammikuuta 2011

ALEshopping @ Rovaniemi

Perjantai-lauantain vietimme mieheni kanssa Lapin pääkaupungissa, Rovaniemellä,
vanhemman pikkusiskoni ja hänen avokkinsa luona.
Perjantai-iltaa vietimme seurustelemalla, nauttimalla viiniä ja tekemällä hyvää ruokaa
-> lauantaina kävin siskoni kanssa hiukan alekierroksella Rovaniemen kaupungilla.
Pyörähdimme myös Pikku Elsan puodissa, mutta sieltä ei nyt tällä kertaa lähtenyt mukaan mitään
- toisin kuin sitten Anttilan ALEsta...
Lyhty, ale -50%, hintaa jäi noin 6e.
Hauska kuusi, ale -70%, hintaa jäi hiukan alle 3e.
Korkeus n. 30cm.
(Tähän voi vaikka ripustaa kristalleja ensi jouluna.)
Pieni kulho, 50snt.
Halkaisija n. 10cm.
Koukut, 1e/kpl.
Korkeus n. 15cm.
Tähtiköynnös, ale -70%, hintaa jäi noin 4,5e.
Pieni keinuheppa, ale -70%, hintaa jäi noin 2e.Keppihevonen (jonka sai omakseen ahkerasti opiskeleva(?) nalle),
ale -70%, hintaa jäi hiukan reilu 1e.


***

Koska vierailimme ensi kertaa siskoni ja hänen avomiehensä yhteisessä kodissa,
veimme heille tuliaislahjaksi askartelemani taulun.

(Kaikki materiaali Tilda-sarjaa, paitsi kehys.)

***

Ja vielä on luvassa jatkoa Rovaniemen ostoksista sekä reissusta yleensäkin.

torstai 13. tammikuuta 2011

Lankaköynnös

(Joutsenet ostettu muutama vuosi sitten Stockan joulukoristevalikoimasta.)Prismasta kannoin eilen kotiimme lankaköynnöksen
(meidän perheen kevään ensikukan).

Kasvi oli jo valmiiksi kehälle kasvatettu.
(Ruukku kirpputorilta.)
Ihana se kyllä on, mutta ei vain oikein pääse oikeuksiinsa näissä kuvissa.
Ja voihan ahdinko(!) millaisia kuvia pelkällä päivänvalolla tulee tähän aikaa vuodesta.
(Keinovalosta kun en niin perusta.)
Sitä aurinkoa edelleen odotellessa...
(Lusikassa poronsarvea.
Ostettu Ylläksen matkamuistomyymälästä muutama vuosi sitten.)


Hiukan on nyt semmoinen välivaihe meneillään joka puolella huushollia
- kun juuri piti riisua joulu ja oikein ei osaa vielä kevättäkään (sen värejä) laittaa.

Syvä huokaus.

***

Amarylliskin vielä kukkii.
Tämä on jo tämän kaunokaisen kolmas kukkavarsi.
(Puskeekohan vielä neljännenkin? - Luultavasti ei.)
Kiitos menee näin upeasta ja vahvasta kukasta tädilleni,
joka toi sen meille kuukausi sitten
- ja edelleen siis kukassa

tiistai 11. tammikuuta 2011

Uuden vuoden kunniaksi kaunista kotiin

CountryHeartin (paikallinen sisustusliike) -20% alesta raaskin nyt vihdoin ostaa kauan jo himoitsemani lasisen voirasian.
Meidän perheessä ei muuta levitetuotetta käytetä,
joten tämä kaunis rasia kattaukseen on kuin piste iin päälle
(ja siis ainakin tuhat kertaa suloisempi kuin se voipakkauksen
ei-niin-kaunis foliokääre..)
.


***

Olohuoneeseen vaihdoin jouluisen havukranssin tilalle tämän vuosi sitten Sateenkaarentaa-verkkokaupan alesta löytämäni ruosteisen kattokoukkuhökötyksen ;)
Pentikin alesta ostin lasisydämiä
- silloin en vielä tiennyt niille paikkaa,
mutta
ainahan paikka kauniille asioille jostain löytyy!

sunnuntai 9. tammikuuta 2011

Gott nytt år!

Heti alkuun täytyy päivittää ihanista ihanimmat joululahjani
- kiitos vielä niiden antajille.
Nämä kaikki ovat todellisia aarteita

Tästä kirjasta olin maininnut Joulupukin kirjeessänikin; eli Ajan patinaa by Ellen Dyrop.
Ihanan kirjan (joka on jo luettu ja tullaan selailemaan vielä usein!) sain isosiskoltani.

Muuten jo suloista lahjaa koristi Peace-sydän,
joka nyt (ainakin toistaiseksi) löysi paikkansa wc:n oven kahvasta
- - ehkä se siihen juuri sopii tekstinsäkin puolesta ;)

Sain äidiltäni toisen kirja-aarteen
"Elämää valkoisessa puutalossa".
(Joulupukin lahjatoivekirjeessä oli tämäkin.)
Oih ja voih.
Ja huokaus.Oli ihana oikein nautiskella rauhassa tämä kirja kaakaomukillisen
ääressä lasten nukkumaanmenon jälkeen
-> ja ihmetellä kuinka kauniisti ja taidokkaasti
Ilona Pietiläinen havainnoi
ympäristöä, elämää ja niiden kauneutta.
Kiitos Ilona ihanasta kirjastasi
- ja SUURKIITOS äiti kun kuuntelit toivettani.

Saimme mieheni kanssa lahjaksi yhteiseltä kummitytöltämme (isosiskoni lapselta) suloisen kuvan pikkuneitokaisesta.
Kehys oli kauniisti koristeltu helmistä muodostetulla tytön nimen alkukirjaimella "M".
Lisäksi kummityttömme, äitinsä avustuksella, oli painanut meille ihan huikaisevan söpön käsipyyhkeen.
Paras joululahja kuitenkin E-Suomessa asuvilta isosiskoltani ja kummitytöltämme oli, kun he viettivät täällä Lapissa kanssamme peräti kaksi viikkoa.
Ikäväkin on jo, vaikka he lähtivätkin vasta tänään.

Sedältäni ja hänen vaimoltaan saimme mieheni kanssa upeat retkiaterimet.
Setäni on itse ne veistänyt puusta ja hiukan on myös poronsarveakin laitettu koristeeksi mukaan.
Nämä on kyllä ihan mahtavat!

Ensi vuonna voisi pistää nimikoidut retkikuksat toivelistalle ;)
Nuorimmalta siskoltani saimme herkullisia ja niin kauniita itsetehtyjä suklaita.
Nämä on kyllä syöty parempiin suihin jo kauan sitten
- mutta onneksi ehdin niistä kuitenkin kuvan näpätä muistoksi.
Vanhemman pikkusiskoni lahjapaketista avasin ihania hiustuotteita
sekä tämän Nomination-koruun yhteensopivan horoskooppimerkkipalan rapu
(69 se olla pitääkin, hih).
Sain paljon kaikkea ihanaa muutakin(!), mutta nämä nyt olivat sellaisia,
jotka tahdoin ehdottomasti kuvata itselleni muistiin.


***
Nyt kai olisi sitten aika raapustaa oiiiikein piiiitkä kiitoskirje Pukille :)